EmediateAd

Pelastetaan yhdessä palvelut

25.1.2010 5:07 Jyrki Katainen

Kuntien menojen kasvu on ollut erittäin voimakasta. Viime vuonna kuntien menot kasvoivat huikeasti yli seitsemällä prosentilla.

Vuoden alussa tapahtunut viennin hiipuminen ja yhteisöverotulojen nopea romahtaminen heilauttivat kuntien taloustilanteen miinukselle. Samaan aikaan menopaineita aiheuttavat lisääntyvät hoiva- ja hoitopalveluiden tarve väestömme ikääntyessä.

Yhtälö on kestämätön pitkällä aikavälillä.

Hallitus ei jätä kuntia taantumassa yksin. Kuntia on tuettu taantuman aikana merkittävästi. Vuosina 2009 - 2010 hallitus osallistuu kuntien talousvajeen paikkaamiseen noin 760 miljoonan euron panostuksella. Kela-maksun poisto vahvistetaan kuntataloutta 250 miljoonalla eurolla. Sillä maksetaan 6 000 kuntatyöntekijän palkat.

Kiinteistöverojen alarajojen korotus tuo kunnille lisärahaa vähintään 50 miljoonaa euroa. Kiinteistöveroa ylärajalle nostamalla kuntien tulot nousisivat jopa 850 - 900 miljoonaa euroa. Tämä keino tulisikin ottaa aktiivisesti käyttöön kunnissa, jos verotuloja tarvitaan lisää. Se on parempi kuin verottaa työtä.

Kuntien valtionapuja nostettiin tälle vuodelle ylimääräisellä 30 miljoonalla eurolla. Homekoulujen, terveyskeskuksien, vanhainkotien ja päiväkotien korjausavustuksia lisättiin kunnille 58,5 miljoonalla eurolla.

Valtion kunnille antama lisäraha ei kuitenkaan voi olla vastikkeetonta.

Kunnissa on myös oltava valmiutta sitoutua uudistuksien läpiviemiseen lähivuosien aikana. Jotta kuntatalous saadaan kestävälle pohjalle, pitkän aikavälin tuottavuusohjelmien laatiminen on aloitettava määrätietoisesti niin peruskunnissa kuin sairaanhoitopiireissä. Tuottavuuden parantaminen on palveluiden parantamista. Jokainen hallinnosta säästetty euro on lisää itse palveluihin.

Opposition suunnalta on vaadittu, että valtio kuittaisi jo nykyisen ison vastuunoton sijaan kaikki kuntien taantuman johdosta tulleet vajeet. Kuntatalouden menoista noin puolet katetaan veroilla, neljännes maksuilla ja vajaa viidennes valtionosuuksilla. Valtio ei siis pysty korjaamaan kuntien talousahdinkoa yksin.

Meidän on vain käytettävä verovarat fiksummin.

Parhaita palvelukäytäntöjä on jaettava kuntien välillä. Palvelut tulee järjestää jatkossakin ennakkoluulottomasti siten, miten ne tehokkaimmin ja laadukkaimmin saadaan aikaan. Kaikkein tärkeintä on hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden turvaaminen jatkossakin.

Se ei onnistu lisärahan kaatamisella ja valtion ja kuntien lisävelkaantumisella. Tämän päivän velka on poissa huomisen palveluista.

Kirjoittaja on kokoomuksen siilinjärveläinen kansanedustaja ja valtiovarainministeri.