| Kirjaudu sisään | Tunnukset hukassa | Tilaa lehti | Jätä ilmoitus | Yhteystiedot |
|
|
Paino perusopetukseen
Satsaukset lapsiin ja nuoriin sekä osaamiseen ja sivistykseen ovat keskeisiä suomalaisen hyvinvoinnin rakennuspalikoita nyt ja tulevaisuudessa. Koulutus on hallituksen politiikan yksi "sinisistä langoista".
Olemme sitoutuneet innovatiivisuuden, luovuuden ja erilaisten lahjakkuuksien tukemiseen aina varhaiskasvatuksesta alkaen. Suomen tulevaisuus luodaan paitsi kodeissamme myös luokkahuoneissamme. Perusopetukseen panostaminen on paras sijoitus tulevaisuuteen. Säästäminen lasten ja nuorten kustannuksella olisi hyvin lyhytnäköistä politiikkaa.
Olemmekin pitäneet tiukasti kiinni muun muassa hallitusohjelman lupauksesta, että ikäluokkien pienenemisestä johtuva laskennallinen säästö ohjataan takaisin perusopetuksen laadun parantamiseen.
Koulutuksen merkitys korostuu entisestään näinä taloudellisesti haastavina aikoina. Suomen tulevaisuus nojaa vahvasti osaamiseen ja siihen meidän on näin taantuman keskellä yhtälailla vahvasti panostettava. Haluamme toimia niin, että suomalainen koulutus on parasta mitä maailmassa on.
Kaikkein tärkeintä on huolehtia siitä, että koko koulutuksen kivijalka, perusopetus, on hyvässä kunnossa. Hyvät oppimistulokset ja kärkisija kansainvälisessä PISA-vertailussa eivät ole itsestään selvyyksiä, vaan kertovat aina menneestä.
Uudet tulokset ansaitaan joka päivä uudelleen luokkahuoneissa eri puolella Suomea.
Perusopetusta on yritettävä kehittää niin, että se entistä paremmin vastaa erilaisten lasten ja nuorten tarpeisiin ja edistää heidän hyvinvointiaan. Tällöin orastaviin oireisiin pystyttäisiin reagoimaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa - mieluiten ennaltaehkäisevästi, jo ennen niiden puhkeamista.
On selvää, että hyvä perusopetus edellyttää riittävät voimavarat. Ensi vuonna valtio ohjaa yli 62 miljoonaa ikäluokkien pienenemisestä laskennallisesti säästynyttä euroa perusopetuksen laadun parantamiseen Perusopetus paremmaksi -ohjelman kautta.
Tavoitteena on erityisesti ryhmäkokojen pienentäminen sekä tuki- ja erityisopetuksen, oppilashuollon ja opinto-ohjauksen kehittäminen. Myös joustavan perusopetuksen sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan resursseja lisätään.
Erityisen iloinen olen siitä, miten hyvin koulujen kerhotoiminnan tukeminen on lähtenyt liikkeelle. Koulujen kerhotoiminta oli vakiintunutta ja vireää aina 1990-luvun lamaan asti, mutta laman aikana säästösyistä monista kerhoista jouduttiin luopumaan.
Opetusministeriön erillisrahoituksen turvin yhteensä yli 200 000 lasta eri puolilla Suomea pääsee mukaan koulujen kerhotoimintaan. On upeaa, että uusia kerhoja on syntynyt kahdessa vuodessa yli 12 000.
Lasten viihtyminen koulussa ja tunne osallisuudesta on äärimmäisen tärkeää lapsen tulevaisuuden kannalta. Perusopetukseen satsaaminen kantaa hedelmää, sillä koulutaipaleen alkuvaiheissa luodaan ne edellytykset, joiden varassa on myös lapsen tuleva into uuden oppimiseen.
Oppimisen ilon siemen on onnistuttava istuttamaan jokaiseen koululaiseen.
Myös ryhmäkoon tulee olla sellainen, että se antaa ajalliset mahdollisuudet seurata ja tukea oppilaan kasvua ja kehitystä.
Kirjoittaja on valtiovarainministeri ja kokoomuksen puheenjohtaja Siilinjärveltä.
|
|
