| Kirjaudu sisään | Tunnukset hukassa | Tilaa lehti | Jätä ilmoitus | Yhteystiedot |
|
|
|
Matkustamisen luvattu unioni
Kesäpäivien ratoksi pohdiskelin vähän, kuinka paljon olen viettänyt aikaani matkustellen viimeisen vuoden aikana. En päässyt tarkkaan lopputulokseen, koska viikot poikkeavat toisistaan todella paljon.
Selvää kuitenkin on, että matkustellen kuluu todella paljon aikaa. Työn vuoksi istun joko lentokoneessa, junassa tai autossa. Ja tämä on vain pieni siivu siitä, kuinka yksittäinen meppi matkustaa.
Euroopan unioni liikuttaa ihmisiä muutenkin.
Euroopan parlamentissa vieraili viime vuonna puoli miljoonaa kansalaista. Kun vieraat saapuvat Lapista ja Kyprokselta sekä kaikilta etäisyyksiltä näiden väliltä, voi vain suuntaa antavasti arvioida sitä kilometrien määrää, jonka nämä vieraat yhteensä taivaltavat unionin toimielimiin matkatessaan.
Vuosi 2009 nosti erityisesti parlamentista kiinnostuneiden vierailijoiden määrää tuntuvasti.
Vuosien mediahuomion jälkeen voimaantullut Lissabonin sopimus vahvisti parlamentin asemaa ja se on kohottanut kansalaisten kiinnostusta ehkä yllättävänkin paljon - ja hyvä niin. Parlamentti nousikin viime vuonna varsinaiseksi matkailuvetonaulaksi.
Unioni kiinnostaa myös jäsenmaiden ulkopuolella. Sekin lienee sidoksissa koko unionin kasvavaan poliittiseen merkitykseen maailmanlaajuisena vaikuttajana. Muun muassa Kaukoidän ja Brasilian liikemiehet ovat tykästyneet vierailuun Euroopan parlamentissa.
Vierailijoiden lisäksi unionin työllistämät virkamiehet matkustavat paljon sekä luonnollisesti kunkin maan EU-asioiden parissa työskentelevät virkamiehet. Se kuuluu kiinteänä osana heidän työnkuvaansa ja on ainakin tietyllä tasolla edellytys unionin jouhevalle toiminnalle.
Unioni myös edesauttaa opiskelijoiden liikkumista Euroopassa ja ainakin keskisen Euroopan peruskouluikäiset koulukkaatkin tekevät paljon luokkaretkiä muun muassa Brysseliin ja Strasbourgiin.
Moni saattaa kyseenalaistaa unionin aiheuttaman matkustelutarpeen ja lyödä kaikkeen liikkumiseen tarpeettoman leiman.
Olen itsekin vahvasti kritisoinut esimerkiksi parlamentin seilaamista Brysselin ja Strasbourgin välillä, mikä on ihan oikeasti ajan ja rahan haaskaamista. Mutta monella tavalla matkustaminen on myös positiivista.
Itse pidän todella paljon ihmisten kohtaamisesta eri puolella Suomea sekä yhteistyötahojen tapaamisista, jotka nekin vaativat monia siirtymisiä paikasta toiseen. Matkojen aikana pystyy myös syventymään sellaisiin lukutehtäviin, joihin ei muuten tahdo löytyä tarpeeksi aikaa.
Mielestäni EU:n yhtenä tehtävänä on myös edistää eurooppalaisten välistä vuorovaikutusta ja kulttuurien tuntemusta, joihin matkustaminen on oiva väline.
Lähes poikkeuksetta esimerkiksi jokaisella opiskelijavaihtoon osallistuneella on positiivisia kokemuksia ajastaan toisessa EU-maassa. Niin myös itselläni. Ilman kahta opiskelijavaihtovuottani tuskin olisin nykyisessä työssänikään. Sen kunniaksi taas tavaroita vähän kassiin ja tien päälle!
Elokuun saa onneksi kiertää kesäisessä Suomessa. Mukavaa loppukesää kaikille!
Kirjoittaja on Euroopan parlamentin jäsen (kesk.).
|
|
