| Kirjaudu sisään | Tunnukset hukassa | Tilaa lehti | Jätä ilmoitus | Yhteystiedot |
|
|
|
Maahanmuuttajat ja me
Väkivallan teot, joukkosurmat ovat ravistelleet suomalaisten käsitystä turvallisesta elosta maassamme viime vuosien aikana. Viimeisin eli Espoon Sellon tapaus on nostattanut myrskyisen keskustelun maahanmuuttopolitiikasta maassamme.
Maahanmuuttopolitiikkaa kritisoimalla saa helposti suvaitsemattoman rasistin leiman. Mielestäni ihmisten auttaminen pitää lähteä siitä, voidaanko häntä auttaa kotimaahansa. Jos se ei ole mahdollista, on meidän kriteeriemme oltava sellaisia, että vain todelliset turvapaikan hakijat saavat turvapaikan. Heitä on autettava.
Parasta maahanmuuttopolitiikkaa ja kotouttamista on se, että otamme vastaan sen verran maahanmuuttajia, että pystymme tarjoamaan heille koulutusta, työtä ja valmiuksia sopeutua yhteiskuntaamme niin, ettei maahanmuuttaja ajaudu syrjäytymisen tielle.
Pääministeri Vanhanen puuttui juuri oikeaan asiaan kyseenalaistaessaan sen, miksi Sellon surmaajalle sallittiin oleskelulupa vaikka Suomen kansalaisuus hyvin perustein evättiin.
Valtion lisätalousarviossa maahanmuuttoon esitettiin yli 70 miljoonaa euroa uutta rahaa. Tämän vuoden lisäyksiin tämä on vasta alkusoittoa. Rahan tarve aiheutuu lisääntyneestä maahan saapuneiden turvapaikanhakijoiden määrästä. Varsinaisessa talousarviossa arvioitiin maahan saapuvan noin 2 000 uutta turvapaikanhakijaa. Alkuvuoden kehityksen perusteella maahan arvioidaan saapuvan tänä vuonna noin 5 000 turvapaikanhakijaa.
EU-maiden kesken on tehty Dublinin sopimus. Sen mukaan vastaanotto kuuluu sille maalle, mistä turvapaikan hakija ensimmäiseksi tulee EU:hun. Sen tarkoitus on taata, ettei sama henkilö voi jättää turvapaikkahakemusta useampaan kuin yhteen EU:n jäsenmaahan.
Toisesta EU-maasta Suomeen tulevat turvapaikanhakijat olisi käännytettävä automaattisesti välittömästi rajalla siihen maahan, josta he tänne saapuivat. Väärinkäytökset on usein vaikea tunnistaa ja todistaa.
Turvapaikan hakija saa kotouttamisrahaa 375 euroa kuussa ja lapsi130 euroa. Se on Euroopan korkein ja siksi houkutteleva.
Hallintovaliokunnassa asiakokonaisuutta on käsitelty ja epäkohtiin on puututtu.
Olemme vaatineet EU:lta vastuun kantamista laittomien maahanmuuttajien käännyttämisestä ja ihmiskaupan uhreista ensimmäisessä maassa. Samoin vaaditaan parannuksia ulkorajan luvatta ylittäneiden sormenjälkien tallentamiseen. Näihin kustannuksiin Suomi on luvannut osallistua
Olemme myös muuttaneet passilakia. Tulevaisuudessa sormenjäljellä varustetun biometrisen passin avulla henkilöllisyys voidaan tarkistaa entistä varmemmin, joten passien väärentäminen ja toiselle kuuluvan passin käyttö on nykyistä huomattavasti vaikeampaa. Olemme vaatineet lisärahaa DNA-testien tekemiseen ja rajalle saattamisiin.
Muun muassa näillä toimilla pyrimme rajaamaan turvapaikan hakijat vain todellisiin ja samalla tehostamamme kotouttamistoimenpiteitämme. Espoon Sellon järkyttävä joukkosurma oli tapaus sinänsä, ulkomaalaisen tekemä. Maahanmuuttajia kritisoidessamme emme kuitenkaan saa unohtaa sitä tosiasiaa, että kansainvälisestikin me suomalaiset olemme huomattavan väkivaltaista kansaa, jossa mm perheen sisäinen väkivalta ja tapot ovat ihan omaa luokkaansa.
Masennus, koulu- ja työpaikkakiusaaminen ovat aivan kotoperäisiä ongelmiamme, jotka johtavat usein myös väkivallan tekoihin. Perimmäiset keinot syrjäytymisen ehkäisyyn löytyvät siis ihmisestä välittämisestä ja vastuullisesta huolenpidosta. Parhaaseen lopputulokseen pääsemme, kun tarkastelemme vielä esim. maahanmuutto- ja aselakia.
Kirjoittaja on keskustan kansanedustaja Pielavedeltä.
|
|
