| Kirjaudu sisään | Tunnukset hukassa | Tilaa lehti | Jätä ilmoitus | Yhteystiedot |
|
|
|
Kuljetusala ahdingossa
Kuljetusala maassamme on kansakuntamme hyvinvoinnin tae, kulkeehan Suomessa tavaratonneista 90 prosenttia kumipyörien päällä.
Valitettavasti kuljetusyritysten yllä leijuu uhkakuvia, joista tällä hetkellä ehkä suurimpana uhkana kuljetusyrittäjät näkevät polttoaineveron noston, joka on kirjattu hallitusohjelmaan ja on myös mukana uudessa valtion talousarvioesityksessä.
On laskettu, että vuoteen 2015 mennessä korotusta diesel polttoaineen hintaan on tulossa jopa 16,2 senttiä. Se on raju korotus, joka nostaa yritysten kuljetus-, tuotanto- ja työvoimakustannuksia.
Korotus heikentää myös suomalaisten henkilö- ja tavaraliikenteen kuljetusyritysten kilpailukykyä. Valitettavasti se myös aiheuttaa kuljetusalan konkursseja ja sitä kautta työttömyyttä. On syytä todetakin, että polttoaineveron korotusta ei voi pitää tässä taloudellisessa tilanteessa millään tavoin perusteltuna.
Perustienpito ja sen kunto on puhuttanut viimevuosina erittäin voimakkaasti. Jos tiestö ei ole kunnossa eivät myöskään Suomen teollisuuden ja talouden rattaat pyöri.
Kun ajatellaan, että Suomessa tavaratonneista 90 prosenttia kulkee maanteillä, niin totta kai silloin voidaan vaatia, että myös tie-infra on kunnossa. Mutta huonolta näyttää.
Esimerkiksi vuoden 2008 budjettiin tehtiin puunhuollon turvaamiseksi 137 miljoonan euron lisäys käytettäväksi perustienpitoon vuosina 2009-2011. Lisärahoitus osoitettiin pääosin sorateiden ja päällystättömien teiden sekä siltojen kunnostamiseen. Tätä rahaa ei nyt kuitenkaan budjetissa ole ja muutenkin tiemäärärahoja on leikattu voimakkaasti.
Tämä jos mikä on isku kuljetusalan ammatinharjoittamiselle. Etujärjestö Skal onkin ollut voimakkaasti viemässä tiestön perusparantamiseen tarkoitettujen määrärahojen nostamista eduskunnassa eteenpäin.
Niin kuin lukijat hyvin tietävät, en ole intohimoinen EU:n ihailija.
Suomen maantiekuljetuksiin ja logistiikkaan liittyvästä lainsäädännöstä yli 80 prosenttia tehdään EU:n päätöksillä.
On aivan käsittämätöntä, että esimerkiksi maantiekuljetusalojen työaikadirektiivi runnottiin läpi EU-tasolla. Direktiivi on nyt kansallisessa hyväksynnässä. 14 EU maata on sen hyväksynyt ja 13:ssa jäsenmaassa, Suomi mukaan lukien, se on vielä hyväksymättä.
Asia on erittäin vaikea ja vastenmielinen panna täytäntöön mutta varmaa kuitenkin on, että jollain aikavälillä se tulee myös Suomessa voimaan.
Toinen mieletön kuorma-autoilijoita koskeva EU-direktiivi oli muutama vuosi sitten esillä ollut ajoneuvoyhdistelmien leveyden kaventaminen.
Parhaillaan käsittelyssä oleva ajoneuvojen korkeuden mitoituksen harmonisointi, jossa korkeus määrättäisiin neljään metriin, on kääntymässä suomalaisten vaatimaan suuntaan ja näyttäisi siltä, että Suomi saa oikeuden poiketa asetuksen sisällöstä ja säätää yksittäistyyppihyväksynnällä kansalliset korkeusmitat.
Meidän päättäjien tehtävä on mahdollistaa terve ja kannattava yritystoiminta, joka luo kasvua paikkakunnalle ja antaa uudelle yrittäjäpolvelle uskoa huomisesta, sekä alan tulevaisuudesta.
Kirjoittaja on perussuomalaisten kansanedustaja.
|
|
