| Kirjaudu sisään | Tunnukset hukassa | Tilaa lehti | Jätä ilmoitus | Yhteystiedot |
|
|
|
Keskitetty Suomi eriarvoistaa
Kuluneella viikolla julkistettiin ja hyväksyttiin uusi hallitusohjelma. Kuuden puolueen kompromissiohjelma herättää aitoa huolta maaseutumaisten kuntien ja pohjoisemman Suomen puolesta. Säätytalon sulatusuunista tuli kaupunkeihin katsova ja voimakkaasti keskittävä hallitusohjelma.
Keskittämisen ideologia näkyy karuimmin kuntakentässä. Suomalainen yhteiskunta perustuu lähidemokratialle, jonka pohjan uusi hallitus haluaa nujertaa ylhäältä asetetuin määräyksin. Hallitus katsoo tämän taloudellisesti tehokkaimmaksi, vaikka maamme 100 pienintä kuntaa käyttävät vain kolmisen prosenttia kuntien kokonaismenoista.
Todellinen tehokkuusvaatimus ja -vaje on nimenomaan isompien kaupunkien taloudenpidossa. Yli 600 miljoonan leikkaukset kuntien valtionosuuksista ja kiinteistöveron tasausjärjestelmän purku kurittavat nimenomaan pienimpiä valtionosuusriippuvaisia kuntia ja niissä asuvien ihmisten mahdollisuuksia saada palveluja.
Hyvässä vauhdissa ollut kuntien palvelu- ja rakenneuudistus Paras-hankkeen myötä keskeytynee ja kunnat joutuvat painamaan jarrut pohjaan seistäkseen hyvän tovin tyhjäkäynnillä ja epätietoisuudessa.
Pakan laittaa uusiksi rakennelaki, jonka ykköstavoite on kuntien määrän radikaali vähentäminen. Nähtäväksi jää, mitä tarkoittaa käsite 'vahvat peruskunnat', paljonko niissä asuu ihmisiä ja montako sellaista Suomeen jää. Reuna-alueille kyyti on kylmää.
Hallitus nostaa tavoitteekseen hyvän asian, nuorten koulutustakuun. Samalla se kuitenkin pakottaa kunnat leikkaamaan koulutuksesta. Lukioverkon harveneminen on edessämme mikä heikentää maaseudun nuorten mahdollisuuksia koulutuksen tasa-arvoon.
Maatalouden - suomalaisen ruuan tuotannolle hallitus tarjoaa keppiä. Kannattavuuskriisissä olevalle maataloudelle tarjotaan tukileikkausten kautta tuntuvia tulonalennuksia. Lisäksi viljelijöille kohdistetaan verokiristyksiä. Kerrannaisvaikutuksia koko elintarvikeketjun työllisyyteen tuskin kukaan on edes laskenut.
Ihmislähtöisyys on tästä kuviosta kaukana. Harvaan asutuilla alueilla elämisen edellytykset tehdään yhä hankalammiksi.
Hallitus lähtee työelämästä, johon perhe sovitetaan - jos yhteiskunnalle niin sopii. Kotiavun palauttaminen, kotihoidon ja opiskelevien perheiden tuen nostaminen sekä lapsilisän maksaminen täysi-ikäisyyteen saakka ovat perhelähtöisiä arvoja, jotka eivät hallitusohjelmaan sisälly.
On osoitettava seuraukset ja esitettävä vaihtoehtoja, sillä perheet tarvitsevat ennaltaehkäisevää tukea enemmän kuin koskaan.
Hallitus on kovasti hehkuttanut aikomuksistaan korottaa perusturvaa, joka tässä ohjelmassa tarkoittaa työttömyysturvan parantamista. Hyvä näin. Sen sijaan eläkeläisille, lapsiperheille, omaishoitajille, sairastuneille ja muille heikompiosaisille hallitusohjelma ei tarjoa mitään uutta.
EU-komissio on juuri tehnyt esityksen, jolla vahvistetaan EU:n aluepolitiikkaa. Esitys antaa vahvan pohjan harvaan asuttujen alueiden rahoitukseen ja kehittämiseen.
On surkuhupaisaa, että EU haluaa tukea aluepolitiikkaa ja ehkäistä keskittämistä, mutta Suomen hallitus aikoo voimalla keskittää ja eriarvoistaa maatamme.
Kirjoittaja on keskustan kansanedustaja.
|
|
