| Kirjaudu sisään | Tunnukset hukassa | Tilaa lehti | Jätä ilmoitus | Yhteystiedot |
|
|
|
Kasvuyrityksillä työllisyystalkoisiin
Suhtautuminen yrittäjyyteen on Suomessa myönteinen, silti yritysten lukumäärä asukasta kohden on meillä Euroopan alhaisimpia.
Syitä on etsitty milloin koulutus-, sosiaali- ja verojärjestelmistä ja milloin epäilty koko kansanluonteen sopivuutta ja riskinottokykyä. Talouden ja työllisyyden kasvu edellyttää kuitenkin yritystoiminnan kasvua, sillä markkinataloudessa ilman yrittäjiä ei ole työpaikkojakaan.
Yritysten suuri lukumäärä ei sinällään ole itsetarkoitus, vaan päämääränä tulisi olla ennen kaikkea työllistävien kasvuyritysten synnyttäminen. Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että 3-5 prosenttia uusista nopeakasvuisista yrityksistä synnyttää lähes 75 prosenttia työpaikoista. Taantuman keskellä työllisyystilanteen parantamiseksi tulisi siis Suomessakin yritysten tukeminen kohdentaa nykyistä tarkemmin potentiaalisiin kasvuyrityksiin.
Suosittu hokema on, että "toistemme paitoja pesemällä emme elä". Silti palveluyrityksissä lepää edelleen paljon kasvupotentiaalia, sillä palveluiden osuus niin tuotannosta kuin työllisyydestäkin on meillä vieläkin kansainvälisesti katsoen alhainen.
Halpatyövoimamaata meistä ei tule, joten tekemiemme tuotteiden ja palveluiden jalostusarvon pitää olla mahdollisimman korkealla. Tietointensiivisiin palveluihin satsaaminen kannattaa, sillä arviolta 60-70 prosenttia innovaatioista syntyy tulevaisuudessa palvelualoilla.
Pelkät uudet keksinnöt eivät kuitenkaan riitä; ne olisi vielä osattava jalostaa kaupallisesti. Se on yksi akilleenkantapäämme.
Aloittelevan yrittäjän teknologiaosaamisen rinnalle on saatava liiketoimintaosaamista eli markkinoinnin, logistiikan, verkosto- ja yhteistyötaitojen ja taloushallinnon osaamista.
Yrittäjyyden houkuttelevuuden lisäämiseksi työsarkaa on toki myös lainsäädännön uudistamisessa nimenomaan pienyrittäjän näkökulmasta.
Yrittäjällä on edelleen puutteita työttömyys- ja sosiaaliturvassa ja byrokratiassa riittää karsittavaa. Samoin yrityssaneeraus- ja konkurssilainsäädännön pitäisi nykyistä paremmin mahdollistaa elinkelpoisten yritysten jatkaminen, kun yritystoiminta hetkellisesti takkuilee syystä tahi toisesta.
Pääomien saanti pienimuotoiseen yritystoimintaan ei ole tänä päivänä yleensä ongelma, kunhan vakuudet ovat kunnossa.
Pullonkaula syntyy, kun pääomaa tarvittaisiin reilummin ja korkeamman riskin omaaviin innovaatioyrityksiin, joiden tuottoja päästään - jos hyvin käy - korjaamaan vasta vuosien päästä. Kotimainen yksityinen riskipääoma onkin lähes hävinnyt aloittavien innovaatioyritysten rahoituksesta.
Yrityksen kasvuhalu ja kyky on aina viime kädessä kiinni omistajan, johdon ja henkilökunnan osaamisesta ja motivaatiosta.
Lailla emme voi määrätä yrityksiä kasvamaan ja työllistämään, mutta julkinen sektori voi parhaimmillaan luoda edellytyksiä ja suotuisaa ilmapiiriä yrittämiselle.
Euroopan parlamentin jäsen.
|
|
