| Kirjaudu sisään | Tunnukset hukassa | Tilaa lehti | Jätä ilmoitus | Yhteystiedot |
|
|
|
Geenivapaa viljely kilpailuvaltiksi
Kasvien geenimuuntelu sekä geenimuunneltujen vihannesten ja hedelmien tuotanto on viime aikoina noussut Suomessa keskusteluun paitsi tuottajien, myös lainsäätäjien keskuudessa osan kannattaessa ja osan vastustaessa tätä ns. gmo-tuotantoa.
Kuulun itse geenimuuntelun vastustajiin. Ihminen on muunnellut kasvien geenejä hyvin lyhyen aikaa. Meiltä puuttuu kokemus siitä, miten Suomen luonto reagoi näihin uusiin superkasveihin. Eikä sitä kyllä tarvitsisi kokeillakaan, sillä Pohjois-Amerikassa muun muassa geenimuunnellut maissit ovat jo vallanneet lähes koko tuotantoketjun mantereenlaajuisesti.
Suomessa lainsäätäjät ovat säätämässä vajaan 20 metrin levyisen suojakaistaleen gmo-lajikkeiden ja luonnontilaisten lajikkeiden väliin. Tämä on mielestäni täysin riittämätön etäisyys, sillä tuuli, vesi tai hyönteiset siirtävät hyvin nopeasti kasvien siemeniä pitkienkin matkojen päähän.
Samanlaisen uhan muodostavat viljelyssä käytettävät työkalut. Harvassa ovat viljelijät, joilla on mahdollisuutta kesken kiireisimmän työajan pestä traktorin tai puimurin joka soppi kiiltävän puhtaaksi, ennen kuin työkoneita siirrytään käyttämään toisaalla sijaitsevaan peltoon kyntämisen tai puimisen merkeissä.
Onkin vain ajan kysymys, koska luonnon tai koneiden myötävaikutuksella siirtynyt geenimuunneltu superlajike valtaa lähialueiden tavanmukaisten muuntelematonta lajiketta tuottavat pellot. Kuka korvaa tällöin viljelijän maineelle aiheutetut vahingot? Luomutuottajalle tai gmo-vapaaksi viljelijäksi julistautuneelle tuottajalle tällainen siirtymä olisi käytännössä inhimillinen ja taloudellinen katastrofi.
Osa kansanedustajista on ollut kanssani samaa mieltä siitä, että koko Suomi tulisi pitää gmo-tuotannosta vapaana alueena. Mielestäni Suomen tulisikin julistautua gmo-vapaaksi maaksi. Valitettavasti EU ja Suomen hallitus ei sitä halua. Sitä osoittaa hyvin keväällä aloitettu muuntogeenisten teollisuuskäyttöön tarkoitettujen ns. liimaperunoiden koeviljely Länsi-Suomessa. Luonto ei valitettavasti tee eroa sen suhteen, onko kasvi tarkoitettu liimatuubiin vai ruokapöytään.
Suomalaisilla elintarvikkeilla on korkealuokkainen maine maailmalla. Puhdas luontomme on paras myyntivaltti, mitä nykymaailmassa voi olla, ja näin tulisi olla myös jatkossa. Puhtaan ilman ja maaperän sekä auringon voi maistaa leivissämme, marjoissamme ja kasviksissamme.
Pohjois-Savon pellot ja marjapalstat tulisi säilyttää geenimuuntelusta vapaana. Se jos mikä olisi kilpailuvaltti puhtaan savolaisen ruoan puolestapuhujille. Luulen, että geenimuuntelusta vapaaksi julistautuminen iskisi tiedotusvälineissä läpi kuin miljoona volttia, ja uutinen huomioitaisiin ulkomaita myöten.
Tämä puolestaan mahdollistaisi savolaisen ruokamme markkinoiden laajentamisen maailmanlaajuiseksi. Kyllä siinä kuulkaa kelpaisi reissata emännän kanssa Kanarian saarille pötköttelemään ja hakea nälän yllättäessä paikalliselta kauppiaalta kunnon savolainen kalakukko, mate in Savonmua, totta kai.
Kirjoittaja on perussuomalaisten kuopiolainen kansanedustaja sekä maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen.
|
|
