| Kirjaudu sisään | Tunnukset hukassa | Tilaa lehti | Jätä ilmoitus | Yhteystiedot |
|
|
|
Asumisperusteinen sosiaaliturva uhattuna
EU-jäsenyytemme ajan olemme aina tuudittautuneet siihen tietoon, että tulipa Brysselin tuutista miten omituista terva-, kurkku- tai kalakukkodirektiiviä tahansa, niin tärkeimmät eli sosiaaliturva ja koulutus kuuluvat yksiselitteisesti EU:n jäsenmaiden kansallisen päätöksenteon piiriin. Viime viikot olemme saaneet kuitenkin hämmästellä kuinka direktiiviesitys yhdistelmäluvasta ja erityisesti sen laajennettu soveltamisala uhkaa Suomen koko asumisperusteista sosiaaliturvajärjestelmää.
Ongelmaa ei olisi syntynyt, jos direktiiviesityksessä olisi pitäydytty alkuperäisessä tarkoituksessa eli byrokratian vähentämisessä. Suomessa EU:n ulkopuolelta tuleville kansalaisille työ- ja oleskeluluvat myönnetään jo nyt ns. yhden luukun periaatteella. Direktiivi itsessään ei koske mm. turvapaikan hakijoita eikä sillä sinällään ole tarkoitus vaikuttaa kansallisiin oleskelulupajärjestelmiimme.
Neuvoston enemmistö kannattaa kuitenkin sitä, että täyteen sosiaaliturvaan oikeuttaisi EU:n ulkopuolelta maahan tulevilla muukin työnteon salliva oleskelulupa, vaikkei henkilö ole tullut maahan työskentelytarkoituksessa tai oleskelu on lyhytaikaista. Kuntien rahoittamien julkisten terveyspalvelujen osalta direktiivi tarkoittaisi sitä, että työntekoon oikeutetulla ja hänen mukanaan olevilla perheenjäsenillään on oikeus samoihin terveyspalveluihin samoin ehdoin kuin maassa asuvilla siinäkin tapauksessa, ettei heillä ole kotikuntaa Suomessa.
Esimerkiksi Suomeen opiskelemaan tulevalla on oikeus myös työntekoon, vaikka se ei olekaan hänen oleskelunsa päätarkoitus. Direktiiviesityksen mukaan hän olisi siten oikeutettu täysiin sosiaalietuihin, kuten opintotukeen, asumistukeen, kunnan tarjoamiin sosiaali- ja terveydenhoitopalveluihin jne. Direktiivin myötä hallitus joutuu myös uudelleen arvioimaan suunnitelmiaan myydä koulutuspalveluja EU:n ulkopuolelta tuleville.
Direktiivin ydinongelma menee kuitenkin pidemmälle, sosiaaliturvajärjestelmämme ytimeen. Asumisperusteisen järjestelmän perusperiaate on myöntää sosiaaliturvaoikeuksia maassa asuville. Direktiivi rajaisi Suomen kansallista liikkumavaraa edellyttää asumista sosiaaliturvan perusteena.
Mielestäni on EU:n perussopimusten vastaista, jos direktiivi näin radikaalisti murentaisi Suomen asumisperusteisen sosiaaliturvajärjestelmän pohjaratkaisuja, etenkään kun asia ei kuulu EU:n toimivaltaan. Myös eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta sekä työelämä- ja tasa-arvovaliokunta ovat pitäneet sosiaaliturva-artiklaa ongelmallisena.
Jätin viime keskiviikkona direktiiviesitykseen neljä muutosesitystä, jotka rajoittaisivat kolmansista maista tulevien maahanmuuttajien osalta yhdenvertaisen oikeuden sosiaaliturvaan koskemaan yhdistelmäluvan haltioita. Monilla mailla EU:ssa sosiaaliturva rakentuu ns. vakuutusperusteiselle mallille, ja siksi heillä on vaikeuksia ymmärtää, millaisia vaikutuksia direktiivillä tässä muodossaan olisi sosiaaliturvajärjestelmäämme. Tärkeintä onkin nyt saada suomalaisille näkemyksille kannatusta muista maista tulevien edustajien parissa.
Kirjoittaja on europarlamentaarikko (KD, EPP).
|
|
