| Kirjaudu sisään | Tunnukset hukassa | Tilaa lehti | Jätä ilmoitus | Yhteystiedot |
|
|
|
Vastine kielten opetukseen
Iisalmen Sanomissa (IS 27.08.2010) otettiin kantaa kielten opiskeluun Ylä-Savossa.
Tilanne ei pienissä lukioissa ole aivan niin synkkä kuin lehti antaa jutussa ja jopa pääkirjoituksessa ymmärtää. Asiat eivät vain ole niin yksinkertaisia.
Vieremällä kielivalikoima on enemmän kiinni opiskelijoiden valinnoista kuin resursseita. Vieremällä ovat resurssit riittäneet nykyiseen kielivalikoimaan, ja venäjän lisäämistä seuraavan lukuvuoden ohjelmaan peruskoulussa ja lukiossa selvitetään. Siis jos halukkuutta löytyy, resurssit riittävät ja pätevä venäjän opettaja meillä on jo talossa.
Toiseksi saksan opiskelijoiden ryhmäkoko ei Vieremällä ole järin suuri, mutta lukiolaisten valinnat eivät suhteellisesti eroa koko maan lukiolaisten kielivalinnoista. Vieremällä saksaa opiskelee lukuvuonna 2010-2011 19 prosenttia opiskelijoista, espanjaa ja japania kaksi prosenttia. Edellisenä lukuvuonna (2009-2010) saksan opiskelijoita oli lukuvuoden alkaessa 29 prosenttia, venäjän neljä prosenttia ja espanjan kaksi prosenttia. Valtakunnallisesti saksan opiskelijoita oli lukioissa 27,8 prosenttia ja venäjän 6,8 prosenttia (http://www.stat.fi/). Vieremä ei siten eroa esimerkiksi jutussa mainitusta Lapinlahden tilanteesta.
Lapinlahden lukion rehtori toteaakin aivan oikein, että Ylä-Savossa kielten opiskelu on yleisesti ottaen vähäistä (IS 27.08.2010). Toisaalta pienessä lukiossa vuosittainen vaihtelu kielten valinnoissa on suurta.
Puhelinhaastattelussa mainitsin toimittajalle, että meillä opiskellaan saksan lisäksi myös espanjaa ja japania. Opiskelussa käytetään hyväksi Isoverstaan kurssitarjontaa. Juttuun asti tieto ei ollut siirtynyt.
Kolmanneksi nuorten valintapäätöksiin vaikuttavat kavereiden kouluvalinnat sekä omat harrastukset enemmän kuin lukion kielitarjotin. Kavereiden esimerkki voi yhtälailla saada jäämään tuttuun ja turvalliseen lähikouluun tai lähtemään muualle.
Loppujen lopuksi kielten opiskeluun ei voi nuorta pakottaa, vaikka koulussa olisi kuinka monipuolinen kielitarjotin. EK, yritykset ja poliitikot voivat puhua siitä, mikä olisi järkevää talouden tai työllistymisen kannalta, mutta nuori joutuu kuitenkin miettimään muitakin kuin järkisyitä, kuten mitä itse haluaa ja mihin pystyy ja mitä ehtii. Oma motivaatio ratkaisee, ja tulokset ovat silloin parhaimmat.
Toisen asteen yhteistyöhankkeen yksi merkittävä tavoite on tukea pienten lukioiden toimintaa ja toimintamahdollisuuksia. Tähän me kaikki tähtäämme, myös kieliopinnoissa.
MARKO NEVALAINEN vieremän lukion rehtori
|
|
