| Kirjaudu sisään | Tunnukset hukassa | Tilaa lehti | Jätä ilmoitus | Yhteystiedot |
|
|
|
Valot päälle valtakuntaan
Sähkökatkokset ja korkea sähkönsiirtohinta eivät tue pimeässä ja kylmässä kärvistelevien kuluttajien yleistä käsitystä hyvästä laadusta, kirjoittaja arvioi.
Viime aikoina ovat sadattuhannet suomalaiset joutuneet kärsimään sähkökatkosten runsaudesta ja pitkäkestoisuudesta. Sähkökatkokset ovat samalla häirinneet yritysten ja yhteiskunnan keskeisiä toimintoja toistuvasti. Suomi on hyvää vauhtia ajautumassa sähkön toimitusvarmuudessa ja tuotannon omavaraisuudessa kehitysmaiden tasolle.
Erityisen häiriöherkkiä tuulelle ja lumelle näyttäisivät nykyisin olevan suurempien sähkönjakeluyhtiöiden vastuulla olevat ilmassa kulkevat sähköjohdot. Häiriöiden eturivissä ovat Vattenfall ja valtioenemmistöinen Fortum Oyj. Joukkoon mahtuu myös useita maakunnallisia heikosti johdettuja sähkönjakeluyhtiöitä.
Valtion yhtiöiden kuten Fortumin omistajaohjaus kuuluu ministeri Heidi Hautalan toimialaan. Ministeri Jyrki Häkämiehen johtaman työ- ja elinkeinoministeriön pitäisi puolestaan vastata yhteiskunnan, kansalaisten ja yritysten häiriöttömästä energian saannista. Ministerien toiminta on osoittautunut sivustaseuraamiseksi.
Tarkastellaan kotimaassaan sähkönjakeluongelmissa räpisköivää valtionyhtiö Fortumia. Liikevaihtoa vuonna 2010 oli yli 6 miljardia, tulos 1,8 miljardia, osinkoa jaettiin noin 900 miljoonaa euroa. Yhtiö on tehnyt riski-investointeja Siperiaan ja Pietarin ympäristöön yli 2,7 miljardia sekä sitoutunut lisäinvestointeihin Venäjälle vielä 1,4 miljardilla.
Venäjän investointien tähänastinen kokonaistuotto lienee reilusti tappiollinen. Ruotsissa toimitaan myös varsin mittavasti. Asiakkaita yhtiö ilmoittaa siellä olevan noin 893.000 ja toimitusvarmuuden turvaamiseksi tehdään maakaapeleiden asennusta. Kasvua Fortum ilmoittaa hakevansa jatkossa Euroopasta, Aasiasta ja Venäjältä.
Yhtiön liiketoiminnan ajurit ovat sen oman ilmoituksen mukaan kustannustehokkuus ja palvelujen laatu. Ilmeisesti tämän johdosta on konsernista yli 2 000 työntekijää saanut lähteä.
Sähkökatkokset ja korkea sähkönsiirtohinta eivät kuitenkaan tue pimeässä ja kylmässä kärvistelevien kuluttajien yleistä käsitystä hyvästä laadusta. Ne viestivät enemmänkin valtion yhtiön puutteellisista investoinneista Suomeen, heikosta johtamisesta, resurssipulasta kentällä ja omistajien rajattomasta osinkoahneudesta. Yhtiön tulos osoittaa, että monopolinomaiset tuotteet, kuten sähkön siirto ja oligopolinen energiantuotanto on sen sijaan osattu hinnoitella.
Arvon ministerien pitää pystyä käyttämään valtaansa Fortumiin ja valtion myös lainsäädännöllisesti kaikkiin energiayhtiöihin. Vallankäyttö ei ole vain selvitysten tekemistä. Metsissä kulkevien sähkölinjojen vieripuuston jo vuosiksi tuloshuumassa unhoon jäänyt raivaus on käynnistettävä nopeasti, samoin toistuvasti korjattavien ongelmakohteiden maakaapelointi on vihdoin aloitettava.
Sähkökatkoksista on yhtiöiden maksettava asiakkaille aiheutuneet todelliset vahingot. Fortumin laajeneminen ulkomaille ja hillittömät optio-ohjelmat lienee syytä jäädyttää ainakin siksi aikaa, että sähkönjakelu Suomessa saadaan kuntoon. Nykyisellä toimintatavalla Suomi jakautuu ministeriöiden siunauksella heitteille jätettyyn Aggregaatti-Suomeen ja kaupunkiurbaaniin City-Suomeen.
Eduskunnan on muutettava sähkönjakelun lainsäädäntöä siten, että keskeiset toiminnot ja huoltovarmuus voidaan läpi Suomen palauttaa kansalaisten edellyttämälle tasolle. Energiayhtiöiden sijoitetun pääoman tuotto ei ainakaan ole tälle este.
PEKKA RANTALA kuluttaja kuopio
|
|
