| Kirjaudu sisään | Tunnukset hukassa | Tilaa lehti | Jätä ilmoitus | Yhteystiedot |
|
Torstai 17.5.2012 |
|
Vallaton presidentti?
Tuli Suomen kansalle johtaja. Kansanvalta on puhunut ja sillä siisti. Pulinat pois.
Millainen Suomi ja Suomi-kuva jatkossa rakentuu uuden presidenttimme johdolla? Säilyykö kaikki entisellään, konservatiivisena, vai vallitseeko liberalismi? Kuinka kansalaisina ja ihmisinä koemme ja näemme sen kun presidentin valtaa on karsittu? Kysymyksiä vailla vastauksia.
Näemme sen vasta kun uusi päämiehemme on toiminut virassaan. Valtikka on oikeastaan nyt hänellä, aivan pian ja tientenkin myös meillä, suomalaisina. Saimme sellaisen presidentin kuin tämä aika ja kansa tällä hetkellä vaatiikin, ja toivoo. Tarvitsemme presidenttimme ja hän tarvitsee meitä.
Emme tarvitse tuhoon tuomittuja aatteita, emme likaista puoluepolitiikkaa lahjuksineen. Nyt joutaa talloa lokaan banderollit ja veriset vaatteet, turhanpäiväiset marssit ja sapelinkalistelut.
Näiden vaalien keskeisenä teemana oli suvaitsevaisuus. Kumpikin ehdokas viime vaiheessa sitä korosti. Muuan patu viime sunnuntaina koulun äänestyspaikan käytävällä suvaitsi sanoa ääneen: "Minä en hommoo iänestä." Olisi pitänyt edes omana tietonaan!
On totta, että tämä kansa nytkin tarvitsee vahvan johtajan ja valtionpäämies tarvitsee vahvan, yhtenäisen kansan. Ihmiset voidaan jakaa kahteen ryhmään: niihin, jotka kulkevat edellä ja saavat jotain aikaan ja niihin, jotka kulkevat jäljessä ja arvostelevat.
Kautta historian meillä on ollut vahvoja presidenttejä. Vasta vaino- ja sortovuosina valtionpäämiehen taidot ja rohkeus punnitaan. Jos meillä ei olisi ollut voimakastahtoisia miehiä maan johdossa vuosina 1939-44, kenties täällä istuisi nyt duuma, ei eduskunta. Mutta ilman veteraaniemme, miesten ja naisten, pyyteetöntä uhrautumista historia kirjoitettaisiin toisin. Heidän rivinsä harvenemistaan harvenevat. Yhä useammin liehuu siniristilippu puolitangossa Veljeskodin pihassa. Entistä ajankohtaisemmaksi käyvät laulun sanat: "Hoivatkaa, kohta poissa on veljet..."
Muistakaamme Kekkosta, tuota Tamminiemen salaviisasta! Hänenkin täytyi luovia ristiaallokossa, kun naapurin mustakulmaiset, kivikasvoiset despootit meinasivat sanella ehdot.
Elämme vaikeita, outoja aikoja. Epämääräiset pelkotilat vallitsevat tänäänkin. Väkivalta, sodat maailmalla. Sota takoo maapallon kalloa verisellä nyrkkiraudalla!
Albert Einstein, fyysikko ja ihmisarvon kunnioituksen esitaistelija on todennut: "Maailma on aivan liian vaarallinen paikka elää. Ei niiden ihmisten vuoksi, jotka tekevät pahaa, vaan niiden, jotka seisovat vieressä ja antavat sen tapahtua."
Toivokaamme kaikki yhdessä Sauli Niinistölle voimaa, uskoa ja rohkeutta virassaan, että meidän kaikkien olisi hyvä elää tässä ainutkertaisessa maassamme. Myös hänen kauniille puolisolleen Jennille, että seisoisi miehensä rinnalla tukien ja rakastaen.
LAURI NIIRANEN iisalmi
|
|

