| Kirjaudu sisään | Tunnukset hukassa | Tilaa lehti | Jätä ilmoitus | Yhteystiedot |
|
Torstai 17.5.2012 |
|
Tutkimustieto hyötykäyttöön
Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on jo neljännesvuosisadan ajan saattanut rahoituksellaan ja ohjelmatoiminnallaan tutkijoita ja yrityksiä yhteistyöhön. Tämän seurauksena Suomessa on pystytty tuottamaan ja hyödyntämään moniin muihin maihin verrattuna runsaasti liiketoimintaa palvelevaa tutkimustietoa.
Kaikkea käyttökelpoista tutkimuksessa syntyvää tietoa ei kuitenkaan saada yritysten käyttöön. Joskus sopivia yrityksiä ei yksinkertaisesti ole olemassa tai tutkimuksesta syntyvä tieto on liian raakiletta soveltuakseen niille. Yritykset eivät välttämättä pysty ilman tukea ottamaan tutkimustietoa käyttöön. Toisaalta yliopistoilta ja tutkimuslaitoksilta voi puuttua osaamista tulosten paketoimiseksi mielekkäiksi ja riittävän laaja-alaisiksi liiketoiminta-aihioiksi. Tässä kohdassa meillä Suomessa on merkittävä osaamisvaje innovaatiosysteemissämme. Lopputuloksena on, etteivät yritykset löydä riittävästi saatavissa olevan tutkimustiedon äärelle.
Tutkimustiedon vajaakäyttö vaivaa myös muita Euroopan maita. Jo syntynyt tai syntyvä tutkimusmateriaali ei pääse aina muuallakaan purkautumaan ulos tutkijankammioista. Syynä on kaupallistamisen osaamisvaje. Yhteistyötä ei liioin tehdä riittävästi yli sektorirajojen. Kuitenkin tutkimuksesta ja sen tuloksista olisi lähes aina laajempaa hyötyä yhteiskunnalle. Tutkimuksella on mahdollista parantaa kilpailukykyä, ja tutkimustyöhön sijoitetun rahan voi usein saada moninkertaisena takaisin.
Länsimaisiin yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin on kumuloitunut huikea määrä osaamista ja tuoretta hyödyntämätöntä tutkimustietoa. Jopa tutkimuksen suurvallassa USA:ssa koetaan, että tutkimusten hyötykäyttö on riittämätöntä, ja Kanadassa pohditaan, saako julkisin varoin tehdylle tutkimukselle riittävästi vastinetta.
Tilanne on kehittymässä aivan toiseksi Aasiassa. Esimerkiksi Kiina ja Intia eivät tavoittele ensisijaisesti paikkaa maailman johtavana tiedemaana, vaan satsaavat tutkimukseen hyvin käytännönläheisesti ratkaistakseen sen avulla päivänpolttavia ongelmiaan ja saadakseen myös nopeaa taloudellista hyötyä.
Suomessa Tekes haluaa olla osaltaan edistämässä yliopistojen ja tutkimuslaitosten tutkimustiedon entistä parempaa hyödyntämistä. Uusi yliopistolaki on vapauttanut yliopistot miettimään aiempaa paremmin omia vahvuuksiaan ja kehitettäviä osa-alueita. Tutkimusrahoitusasiakkaamme ovat tänä päivänä halukkaita miettimään keinoja, joilla kaupallistamisen osaamisvajetta voitaisiin korjata.
Tekesin tutkimusrahoitusta uudistetaan osana uuden strategiamme käyttöönottoa. Annamme erityistä painoa niille ratkaisuille, joilla tutkimuslaitoksissa ja yliopistoilla syntyvä tieto siirretään yritysten liiketoiminnoiksi. Tuemme myös tutkimushankkeita, joissa on nähtävissä laajaa ja uudistavia liiketoimintamahdollisuuksia. Lisäksi kannustamme rahoituksellamme hakemaan aiempaa rohkeammin aivan uusia, riskikkäitäkin osaamisalueita.
Jo nyt noin kolmasosa Tekesin rahoituksesta suuntautuu tutkimuslaitoksille ja yliopistoille. Jatkamme tutkimusta ja yritysten liiketoimintaosaamista yhdistävänä sillanrakentajana. Kannustamme tässäkin toiminnassa edelläkävijyyteen ja vahvaan kansainväliseen yhteistyöhön. Näin on mahdollista saattaa markkinoille ja yhteiskunnan hyödyksi aivan uusia menestystuotteita, eikä tutkimustulosten hyötypotentiaali unohdu turhan panttina tietolaariin eikä liioin karkaa työpaikkoina ja liiketoimintana muualle maailmaan.
RIIKKA HEIKINHEIMO johtaja tekes
|
|

