| Kirjaudu sisään | Tunnukset hukassa | Tilaa lehti | Jätä ilmoitus | Yhteystiedot |
|
|
|
Särki kunniaan
Kyllä minä olen niin mieleni pahoittanut ns. hoitokalastuksesta, jolla on vuosikausia meidänkin kotijärvemme kalastoa tuhottu. En pahoittele nyt niinkään istutettujen kuhien joutumista keskenkasvuisina hukkateille kuin luonnonvaraisten särkien ja ahventen päätymistä minkinrehuksi, vai minne joutunevatkaan. Viime vuosisadalla 1980-luvulla "hoitopyydetyt" kalaparat ilmeisesti jätettiin maalle mätänemään Näin päättelin siitä, että parikin kertaa kaupungista mökille palatessamme ikkunat olivat linnunlannalla valkeiksi kalkitut, mestareina ikkunoiden koristepienoilla pyrstö lasia vasten kiehnanneet ripuliset harakanpojat. Ulostejätteistä löytyi selvästi kalajäänteitä. Oli siinä pesemistä.
Kalaston särkikalavaltaistumista pidetään yhtenä järven rehevöitymisen merkkinä. Niin varmaan onkin, mutta ei aikojen alusta vesissämme elänyt särki ole rehevöitymisen syy vaan seuraus. Järvethän rehevöityvät niihin kohdistuvasta liiasta ravinnekuormasta, jonka taas ihmiset elinkeinoillaan aiheuttavat. Sitä kuormitusta pitäisi roimasti vähentää.
Mutta turha särkikaloja, sen enempää kuin pikku ahveniakaan, on hukkaan heittää tai turkiseläimille rehuksi rahdata. Ne ovat mitä maukkaimpia ruokakaloja, kunhan niitä vain osataan käsitellä. Esivanhempamme sen osasivat, suolasivat saaveittain niin lahnoja kuin särkiäkin, kuivattivat pikku kaloja hyvin säilyviksi eineksiksi, tekivät kalakukkoja, paistoivat särkiä hiilloksella tai paistinpannussa jne. Itäisessä naapurissamme ruotoiset pasuritkin kuivattiin kapakalaksi. Ihan vesi herahtaa kielelle, kun muistelen lapsuuteni hiillossärkiä ja äidin voileipäni päälle tarkasti ruotimia suolasärkiä.
Jos kala-alan ihmiset olisivat syöneet särkeä, mikä ainakin vanhan kansan tiedon mukaan kasvattaa järkeä, olisi joka niemeen, notkoon ja saarelmaan perustettu kalajalostamo saattamaan nyt halveksittuja herkkukalojamme myyntikuntoon. Ei tarvitsisi savolaistenkaan ostaa pian sukupuuttoon ryöstökalastettua tonnikalaa.
Mietitäänpä sitä.
REINO ERIKSSON iisalmi
|
|
