| Kirjaudu sisään | Tunnukset hukassa | Tilaa lehti | Jätä ilmoitus | Yhteystiedot |
|
|
|
Ongelma vai mahdollisuus
Kirjoittajan mielestä olisi tärkeää, että erilaisten järjestöjen ja seurakuntien ym. monimuotoinen ja laadukas resurssi voisi tulla laajemmin käyttöön. Esimerkiksi Halavatun Papat -yhtye on järjestänyt lukuisia hyväntekeväisyystempauksia sotiemme veteraanien hyväksi.
Elämme nyt aikaa, jossa ns. hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitäminen on todella haasteellinen asia. Erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon haasteet ovat tiedossamme. Samalla, kun erilaisten palvelujen tarve ja kustannukset kasvavat, talouden raamit eivät kasvakaan.
Kun säästöjä etsitään, näyttää olevan niin, että lähes ainoa suunta olisi palvelujen heikkeneminen ja hyvinvointiyhteiskunnan asteittainen alasajo. Tämä asia koskettaa myös meidän yhteisöämme Iisalmessa ja Ylä-Savossa. Se on yhteinen huolemme.
Kysyisin kuitenkin, täytyykö ongelmien ja vaikeiden tilanteiden aina vaan synnyttää lisäongelmia, vai onko mahdollista, että ongelma onkin tie uusiin mahdollisuuksiin, vaihtoehtoihin ja ratkaisuihin?
Tässä kaikessa itselleni on vaikeaa suhtautua siihen, jos asioita arvioidaan pelkästään talouden näkökulmasta ja sanotaan, että rahat eivät riitä. Inhimillisyys ja ihmisten tarpeet ja tilanteet tulisi olla ensisijaisena lähtökohtana kaikessa.
Elämme kuitenkin tilanteessa, jossa joudumme miettimään, miten suhtaudumme, jos ja kun rahat eivät lopulta riitä kaikkeen mihin pitäisi. Toisaalta eihän niitä tähänkään asti ole riittänyt. Nyt ollaan kuitenkin paljon tiukemmalla kuin aiemmin. Mitä ratkaisuja löydämme tähän?
Voimme myös miettiä, heikkeneekö palvelujen laatu automaattisesti haettaessa säästöjä esim. sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotannon rakenteiden ym. toimintamallien uudelleenjärjestelyistä. Vai löydetäänkö sen kautta uusia ja jopa entistä toimivampia vaihtoehtoja?
Syvemmälti ajatellen taloudellisesti paremmat ajatkaan eivät tuoneet meille hyvinvointiyhteiskuntaa vaan sen ohessa tuli mukana myös paljon pahoinvointia. Tottakai talouskasvu tuo paljon hyvääkin, mutta mielestäni käsitys talouskasvun hyvinvointia loputtomasti lisäävästä vaikutuksesta on harhaanjohtava. Se mahdollistaa hyvinvoinnin vain tiettyyn pisteeseen asti.
On hienoa, että talous maassamme näyttäisi olevan nousemassa, mutta se ei ratkaise pohjimmaisia ongelmiamme. Meidän tulisi kääntää katseemme yhteiskuntamme syviin rakenteisiin ja tarpeisiin tietääksemme, mitä ihmisille oikeasti kuuluu.
Tärkeää olisi suuntautua toimintaan, joka edesauttaa terveyttä, yhteisöllisyyttä, onnellisuutta ja elämän mielekkyyttä. Siihen kaikkeen ei välttämättä tarvita paljon rahaa. Todellinen hyvinvointi nousee yhteisön sisältä, sen terveistä arvoista, inhimillisyydestä ja välittämisestä.
Tärkeää olisi myös tunnistaa ja myöntää keskellämme ne ongelmat, jotka tuovat pahoinvointia ja maksavat yhteiskunnalle paljon. Ehkä vakavin ja akuutein on päihdeongelmat ja siitä seuraavat mittavat sosiaaliset ja terveydelliset ongelmat. Sillekin me voimme yhdessä tehdä paljon. Kyse on asiasta, jonka suunnan pitkälti määrittää siihen liittyvät arvot ja asenteet yhteiskunnassa.
Näen nykyisissä tilanteissa erityisen tilauksen ja tarpeen siihen, että ns. julkisen sektorin ja myös yksityissektorin tueksi tarvitaan entistä vahvemmin mukaan kolmannen sektorin toimijoita.
Olisi tärkeää, että erilaisten järjestöjen ja seurakuntien ym. todella monimuotoinen ja laadukas resurssi voisi tulla laajemmin käyttöön ja saisi toimintamahdollisuuksia. En tarkoita, että julkisen sektorin velvoitteita ja vastuuta sinne ujutettaisiin, onhan ne lainsäädännössäkin jo määritelty.
Nyt on kuitenkin mielestäni löydettävä tietä yhteisvastuullisempaan ja toisista välittävään yhteiskuntaan. Siinä tarvitaan kaikkia ja siinä me jokainen otamme vastuuta itsemme lisäksi myös toisten ihmisten hyvinvoinnista.
Iisalmen kaupungin strategiassa näkyvät järjestöt ja seurakunnat hienosti yhteistyökumppaneina ja samoin myös Ylä-Savon Sote -kuntayhtymä hakee vuoropuhelua ja yhteistyötä todella laajan sidosryhmän kanssa. Otsikossa esittämäni kysymys: ongelma vai mahdollisuus, näyttäisi saavan vastausta.
ERKKI LAHTINEN (kd) kaupunginvaltuutettu ylä-savon sote -kuntayhtymän valtuuston jäsen iisalmi
|
|
