| Kirjaudu sisään | Tunnukset hukassa | Tilaa lehti | Jätä ilmoitus | Yhteystiedot |
|
|
|
Niinistöstä on koko kansan kaitsijaksi
Mieli maassa, kolme yötä jo nukkuneena, minun on ollut pakko tehdä sovinto itseni kanssa. Niinistö se on, Suomen seuraava presidentti.
Mielessäni on kuitenkin kevät 1983. Varsin lyhyessä ajassa keskustapuolue oli menettänyt presidentin, eduskunnan puhemiehen, asemiaan hallituksessa ja viimeisimpänä Suomen Pankin johtokunnan puheenjohtajuuden. Tappava ivailu kaadettiin lähes kokonaan puolueemme johdon, lähinnä Paavo Väyrysen niskaan. Kenttäväki oli vajoamassa synkkään apatiaan.
Tuona keväänä ei ollut ihme, jos oman väen keskuudessa jo kyseltiin, onko keskustalaisesta enää vallankahvaan. Pelotti vastata. Varsinkin itseäni, kun tunsin kuuluneeni jo pitkään lujasti ja uskollisesti Johannes Virolaisen kannattajiin.
Muistellaanpas, kuka tuossa upottavassa tilanteessa suoritti puolueelle uskomattoman nosteen. Hän oli Paavo Väyrynen. Sama mies oli nytkin ihmettä tekemässä. Hän nosti meidät kuiville, jopa näkyviin asti.
Mies olisi saanut näissä vaaleissa päästä finaaliin. Hänellä on määrätietoisuutta ja sitkeyttä, jota sanotaan valtiomiestaidoksi. Paavo on noussut esiin juuri silloin, kun on tarvittu uskallusta olla yleistä mielipidettä vastaan.
Vaikka olin päättänyt, etten enää vaaliuurnia kurki, menen sittenkin toteuttamaan vapaan Suomen kansanvallan minulle suomaa oikeutta. "Ihmisellä pitää olla peruutusvaihde", aikanaan sanoi tunnettu saarnamies Aku Räty.
Olen tehnyt valintani. Ulkopoliittinen osaaja, myös urheilullinen pallomies Sauli Niinistö on valintani. Ei ole synti yläsavolaisena usuttaa muitakin oman ehdokkaansa jo menettäneitä hänen taakseen. Tarvitsemme arvojohtajaa ja "unilukkaria".
Kiittäen toisia presidenttivaaleissa ehdokkaina olleita sanon, kyllä Sauli Niinistöstä on koko kansan kaitsijaksi.
LAURI WINBERG kotiseutuneuvos iisalmi
|
|
Näköislehti
Näköislehden ostaminen verkkomaksulla edellyttää ensimmäisellä kerralla rekisteröitymistä.
