| Kirjaudu sisään | Tunnukset hukassa | Tilaa lehti | Jätä ilmoitus | Yhteystiedot |
|
|
|
Lakko on jo käsitteenä voimakas
Ahtaajien lakko aiheuttaa monenlaista polemiikkia. Kirjoittajan mielestä lakko on lakisääteinen juttu.
Suomessa on suhteellisen hyvin toimiva demokratia. Perustuslaissamme on paljon vapauksia ja niitä on tehtailtu vuosikymmenien kuluessa paljon lisää.
Vastapainoksi on saatu aikaan lukuisia rajoituksia, jotka rajoittavat ja velvoittavat kansalaisten oikeuksia sekä käyttäytymistä.
Yksi vahvoista työtaisteluoikeuksista on lakko, joka jo sanana herättää voimakkaita tunteita. Lakko on viimeinen työtaistelukeino, ellei neuvotteluissa päästä molempia osapuolia tyydyttävään tulokseen.
Vanhempien ihmisten muistissa on vuoden 1956 yleislakko, joka oli osittain poliittinen. Lakko "kirkasti" ja selvitti tiettyjä asioita ja maahan saatiin ainakin näennäinen rauha. Hinta oli kova.
Tätä sepustaessani on alkanut satamien ahtaajien lakko, jota saattaa seurata muita vastaavia. Maatalous kurjistuu entisestään ja lakossa olevat menettävät palkkatulojaan. Liittojen maksamat korvaukset ovat palkkaan nähden pieniä.
Tietenkin ahtaajat toimivat lain mukaisesti. Siinä mielessä ei kenelläkään ole nokan koputtamista. Liiton johtaja on kova kamu ja pitää totaalisesti liiton jäsenten puolta. Hänen kannatuksensa on kentällä vahva.
Ollessani työelämässä, järjestivät rakennusalan työntekijät päivän, pari työnseisauksia. Niillä ei saavutettu positiivisia tuloksia. Menetettiin parin päivän ansiotulot eikä se tuntunut ylevältä.
Läheskään kaikki työntekijät eivät olisi halunneet lakkoilla. Esimerkiksi kirvesmiesten työnseisaukseen oli otettava osaa myös ns. aputyöntekijöiden, vaikka kysymyksessä ei ollutkaan heidän etujensa ajaminen. Sitä sanottiin solidaarisuudeksi toveria kohtaan.
On ennustettu, että tulevaisuudessa koko maailmassa, ainakin ns. sivistysmaissa elämä ja olot huononevat. Valtiot ovat eläneet kasinotalouden huumassa ja mm. Kreikka, Italia ja Islanti ovat suurissa vaikeuksissa. Ennakoikohan se rahatalouden romahtamista?
Suurilla lainoilla saadaan valtion talous hetkellisesti paremmaksi, mutta se on hyvin lyhytaikainen ratkaisu. Vain maiden omatoimiset teot, kuten etuisuuksien leikkaamiset ja verojen korotukset auttavat pitemmän päälle talouden tervehdyttämiseksi.
Toimenpiteet kurjistavat kansaa ja kynnelle kykenevät alkavat tähyillä muuttoa parempiosaisiin maihin. Voimakas kansainvälinen muuttoliike aiheuttaa paljon kielteisiä vaikutuksia.
Suomikin saattaa olla yksi muuttoliikkeen kohde, mikäli olot meillä pysyvät suhteellisen vakaina.
Eläkejärjestelmä ei ole kaikin osin hyvä. Eräs pienyrittäjä kertoi, että hän maksaa eläkemaksua vuodessa 4 000-5 000 euroa. Hän uskoo pääsevänsä eläkkeelle vasta 63-vuotiaana. Eläke on kuukaudessa yli 700 euroa, verovähennyksen jälkeen hän saa käteen noin 600 euroa.
Nettoeläke tulee olemaan vuodessa noin 7200 euroa, eli hieman eläkemaksua suurempi. Revi siitä sitten jokapäiväinen leipä.
Vastaavan pienellä eläkkeellä ovat monet pelkän kansaneläkkeen varassa elävät mummelit ja ukit sekä työkyvyttömät.
Vastaavasti joillakin on kuukausittainen eläke yli 16 800 euroa! Siis moninkertainen kansaneläkkeeseen nähden, Sanotaan, että he ovat eläkkeensä ansainneet. Ilmeisesti niin lienee.
Toivotaan, että lakot voidaan sovitella ja maa pääsee normaaliin elämänrytmiin.
ILMARI MATINNIEMI kiuruvesi
|
|
