EmediateAd

Kiuruveden pakkopakolaiset

A A
21.6.2012 7:06
Kuva: Anni Nieminen, arkisto

Kiuruvedelle pakolaisena tullut Kadir Sadik hiihteli omintakeisesti kohti hiihtolomaa maaliskuussa 2000.

Neljännesvuosisata sitten Kiuruvesi päätti ottaa pakolaisina 30 Kosovon albaania turvaan vainolta ja kuoleman hädältä. Silloisen Kuopion läänin alueella vain Kuopio oli toinen vastaanottaja. Emme kyselleet naapurikuntien mielipiteitä tai mukaan tuloa.

Päätös ei ollut helppo. Asia oli esillä aina tilaisuuden tullen noin kolmen vuoden ajan. Olin itse kokenut sodan jaloista pakenemisen naapurimaahan. Siitä oli varmaan jäänyt hiljaiseen muistiini jälki, joka vaikutti asenteeseeni ja kannusti auttamaan.

Näin pakolaiskysymyksen mahdollisuutena myös kunnan kehittämisen kannalta, väestön mielialojen avartajana ja moniarvoisuuden lisääjänä. Myös kunnan henkilöstö sai uutta virikettä herkästi rutinoituvaan työkenttään. Valtiohan korvasi silloinkin kaikki kustannukset.

Vertasin pakolaisten ottamista Karjalan evakkojen vastaanottoon, mikä vertaus oli kohdallaan vain suuruusluokan suhteen. Kiuruvesi asutti alueelleen 2 000 karjalaista. Vaikka tehtävä oli vaikea, se oli Kiuruveden kannalta arvokas. Väestörakenne monipuolistui ja aktivoitui.

Karjalaisetkin olivat pakkopakolaisia, vaikka siirtyivätkin kotimaahansa. Heidän kohtalonsa valloittajien käsissä olisi ollut arvaamaton. Pakolaisstatuksen saaneet eivät voi palata kotiseuduilleen ainakaan nykyisellään. Heille on löydettävä koti muualta.

On selvää, että kaikki asiat eivät uusissa tilanteissa mene putkeen, mutta muistiini ei ole jäänyt mitään merkittävää epäkohtaa. Monenlaista huhua liikkui ja varmaan jotain sattuikin erilaisten ja kielitaidottomien ihmisten kohdatessa paikallisia asukkaita.

Saimme pakolaisstatuksella rakennettua mm. rivitalon. Sitä vastustavan adressin sain ottaa vastaan, mutta kerrottuani, että rivitalolla korvataan niitä asuntoja, jotka olemme antaneet pakolaisten käyttöön, vastustus loppui siihen. Tunnetuin silloisista pakolaisista on Berat Sadik.

Kiuruvesi näyttää saavan nykyisessä pakolaiskeskustelussa syntipukin roolin. Asian etenemisen kannalta olisi parasta, että jokainen kunta kävisi syvällisen keskustelun niin päättäjien kuin vastaanottavan henkilöstönkin keskuudessa. Se on onnistumisen edellytys.

Iisalmi teki upean itsenäisen ratkaisun. Nostan sille hattua.

ESKO RAUTIO kunnallisneuvos kiuruvesi