| Kirjaudu sisään | Tunnukset hukassa | Tilaa lehti | Jätä ilmoitus | Yhteystiedot |
|
Torstai 17.5.2012 |
|
Joutilaisuus - tuo kavala mato!
Joutilaisuus saa ihmiset tekemään kaikenlaista. Punomaan juonia toisten pään menoksi, kertomaan juttuja, joissa ei ole päätä ei häntää, rikkomaan ihmisten välejä, aiheuttamaan kateutta, lyömään lyötyjä ja pahimmassa tapauksessa vie ihmisen huonoille teille.
Me sodan jälkeen syntyneet ikäluokat olemme tehneet lapsillemme kaiken niin valmiiksi, että lapsemme eivät enää ymmärrä työn merkitystä. Vai näkivätkö he sen, miten tiukassa meille leipä oli, ettemme ennättäneet olla paljoakaan lasten kanssa emmekä seurustella heidän kanssaan, vaan aina täytyi lähteä leivän ja hyvinvoinnin perään, työhön.
Tämäkö sai aikaan sen, etteivät jotkut ihmiset halua olla enää oravanpyörässä mukana, vaan mieluummin laiskottelevat ja ovat jouten.
Kaikki ymmärrämme sen, ettei työtäkään ole aina helppoa saada eikä ole ihan mitä tekemistä vain ja jos ei ole ammattitaitoa, niin silloin on aika vaikea saada työtä.
Mutta jos ajatellaan näin, että työ on siunaus ihmiselle, ei kirous. Ja jokaisella paikalla, oli työ minkälaista tahansa, meillä on mahdollisuus palvella toisiamme ja Jumalaa. Tämä voi vaikuttaa naiivilta, mutta tosiasia se kuitenkin on.
Ihmisyys muodostuu inhimillisyydestä ja kypsät ja valveutuneet ihmiset osaavat auttaa myös lähimmäisiään ja toisiaan.
Olemmehan pystyneet kehittämään ja rakentamaan suomalaista yhteiskuntaa kovin pitkälle. Sosiaaliturvakaan ei aina ole ollut itsestäänselvyys, eläkkeet, sairaudenhoito, asuntotuet, invalidituet jne., vain muutamia mainitakseni.
Taistellaan siitä mitä ollaan saavutettu ja vaalitaan omaa suomalaista minuuttamme (identiteettiämme).
Meille kaikille löytyy varmasti oma paikkamme, jos haluamme, jossa voimme toteuttaa itseämme ja köyttää lahjojamme. Kaikilla on jotain hyvää annettavaa omalle kotipaikkakunnallemme ja synnyinkaupungillemme.
SEIJA GRÖNLUND heinola
|
|

