Ydinkeskusta muuttuu korttelien palapelinä

Iisalmen ilme ihanammaksi.
Iisalmen kaupungintalo on ensiksikin erittäin ruma, eli pitäisi tehdä "pientä pintaremonttia" että talolle tulisi uusi ilme. Nykyisen talon sijaintikin on huono. Parempi vaihtoehto olisi rakentaa torin tuntumaan, parhaalle paikalle uusi komea kaupungintalo. Vanhat ja ränsistyneet keskustan talot purettava ensitilassa ja niiden paikalle esim. parkkipaikkoja niin keskustan vetovoima vahvistuisi. Keskeiset julkiset rakennukset saatava kuntoon ja pientä "kasvojen kohotustakin" pitäisi tehdä. Kesällä voisi joku katu olla kävelykatuna.Rakennettava  keskustaan upea uusi hotelli jolloin vieraat viihtyisivät paremmin kaupungissa. Kesäisin järjestettävä muitakin tapahtumia kuin oluenjuonti viikonloppu. Satama-alueen toiminnan selkeä parantaminen.  On sentään Iisalmessa tosi hyvääkin ja ne ovat, Pohjolankatu ja kirkkopuisto.

Keskityttävä keskustan kehittämiseen

PS viranomaisten kannattaa kehoitta kiinteistöjen omistajat maalikauppaan.

Iisalmen liikennevalot Pohjolankadulla

Yli kymmenen (10) vuotta sitten valoja julkisesti perusteltiin kaupungin taholta sillä, että poikkiliikennekin on saatava toimimaa..

Tuo ontuu.

Olen ajanut Lahden läpi matkalla Iisalmeen Hämeenlinnasta ja koko monen kilometrin matkalla Lahden kaupungin läpi, olen joutunut pysähtymään kahdesti enimmillään. Lahti on paljon suurempi kaupunki kuin Iisalmi ja Lahdessa toimii poikittaisliikenne erittäin hyvin. Kukin vuorollaan, vaikka autoliikennekin on suurempaa kuin Iisalmessa. Myös Helsingissä pääsee pääkatua, Mannerheimintietä, pitkin pitkälle vihreillä valoilla.

Iisalmi on hyvä kaupunki asua, kaikki tarvittavat ovat lähellä, kävelymatkan päässä. Pakolliset automatkatkaan eivät ole pitkiä, kunhan nuo liikennevalot saataisiin toimimaan joustavammin. Jatkuva pysähtely ei tuo lisää turisteja, enemminkin se ärsyttää. Tuon olen kuullut täällä Hämeessä, he ajavat ohi.

Voisiko vihreää aaltoa edes kokeilla?

Kesäkukkaset Virransillan kaiteilla ovat kauniit.

Aurinkoista ja lämmentä kevättä teille kaikille.

Olen edellisten kirjoittajien kanssa osittain samaa mieltä, mutta löytyy paljon myös eriäviä mielipiteitä. Keskustan kehittäminen on erittäin tärkeää ja ajankohtaista jota pitäisi tehdä jo tehokasta vauhtia vallitsevasta taloustilanteesta huolimatta, etenkin julkisen rakentamisen ja kehittämisen kannalta vetovoimaiseksi sekä kiinnostavaksi kaupungiksi jota Iisalmi ei tällä hetkellä ole. Satamakadun ja sen eteläisen puolen kehittämisen voi aivan hyvin siirtää tuonnemmaksi ja keskittyä ensisijaisesti ydinkeskustan kehittämiseen.

Iisalmen nykytilannetta kuvaa erittäin hyvin se, että esimerkiksi Rapakkojoen Kauppa perui liikkeensä avaamisen vaikka liiketilat olivat jo lähes täysin valmiit, sekä Pohjolan Portista suurin osa liikkeistä perui tulonsa muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Tällä hetkellä liikkeiden avaamisiin ja lopettamisiin on liian helppo vedota vallitsevalla taloustilanteella, mutta erittäin suuri painoarvo on todellisuudessa sillä että yrittäjät epäröivät mikä tulisi olemaan vetovoima ja kysyntä Ylä-Savossa johon pelkkä Iisalmi ei tällä hetkellä riitä. Nyt suuri osa ihmisistä suuntaa ostoksille paremman valikoiman perusteella kasvukeskuksiin.

Iisalmen kaupungin kannattaisi luottaa kysynnän ja tarjonnan säätelyyn, ja mahdollistaa uusien erikoisliikkeiden ja liikeketjujen helpon rantautumisen ja perustamisen paikkakunnalla, asuintalojen rakentaminen ilman pysäköintilaa, kuitenkaan raiskaamatta ydinkeskustaa liian tiheäksi rakentamalla, koska lääniä riittää Iisalmessa. Erityisesti Iisalmen tulisi panostaa mahdollisimman paljon liikeketjujen houkuttelemiseen paikkakunnalle joilla ei ole hirveän korkeaa kynnystä lopettaa toimintaansa ensitilassa. Mikäli tämä kysynnän ja tarjonnan säätely muodostuu huonoksi ratkaisuksi, niin se tulee näkymään myös siinä, etteivät asunnot mene kaupaksi ja muuttovoittoa ei synny kaupunkiin.

Tämä tilanne on mielestäni tällä hetkellä päällä Iisalmessa ja koko Ylä-Savossa!! Onnistuessaan se on taas hyvä ratkaisu, jolloin markkinoille tulee kysyntää eikä kaikki rahat ja väestö valu toisiin kaupunkeihin ja kasvukeskuksiin. Tällöin myös asuntokauppa paranee ja varoja voidaan sitten käyttää myös asumiseen ja viihtyvyyden parantamiseen sekä yhteisöllisyys paranee josta seuraa ”naapurikateuden” väheneminen joka on melko korkealla tasolla mielestäni Ylä-Savossa nykyään. Kerrostalojen parkkipaikat kannattaisi myös rakentaa maanalaisiksi jolloin kerrostalojen ympäristön viihtyvyyteen voitaisiin panostaa nykyistä enemmän.

Joukkoliikenne tulisi laittaa myös kuntoon koko Ylä-Savon alueella jotta linja-autot liikennöisivät inhimillisen väliajoin. Tällöin naapurikunnista voisi Iisalmessa käydä helposti esimerkiksi töissä ilman oman auton käyttöä, joka vähentäisi keskustassa tapahtuvaa autoliikennettä ja näin vähentäisi myös ympäristön kuormitusta joka nykyään on tavoitteena lähes jokaisella paikkakunnalla. Tämä vähentäisi myös vaaratilanteiden muodostumista keskusta-alueella, kuten Karjalankadulla, Savonkadulla, Pohjolankadulla jne. koska tällä hetkellä keskustan alueella on liikkeellä vaikka minkälaista kaaharia aina aikuisväestöä myöten ja esimerkiksi ala-asteella olevat joutuvat ylittämään juuri näiden katujen risteyksiä.

Tällä hetkellä Iisalmen keskustan ja yleensä Iisalmen kehittäminen suoritetaan liian pienen piirin sisällä. Iisalmen tulisi tehdä kattava asukaskysely johon mielellään kannattaisi ottaa mukaan myös ympäristökuntien talouksia, jos Iisalmi halutaan oikeasti vetovoimaiseksi paikkakunnaksi. Asukaskyselyä varten tulisi mielestäni lähettää noin 10000 kyselylomaketta Ylä-Savolaisille talouksille sekä yli 16-vuotiaille nuorille. Vasta tämän jälkeen, kun asukaskyselystä saadut tulokset ovat valmiit ja huolellisesti analysoitu niin pitäisi järjestää tämän pohjalta yleisötilaisuus jossa asioista voi keskustella.

Tietääkseni nyt yleisötilaisuus on järjestetty sen jälkeen kun työryhmä ja kuntapäättäjät ovat tehneet oman näkemyksen tulevasta Iisalmesta josta on järjestetty sitten tiedotustilaisuus. Tällainen on aivan väärä menettelytapa nykypäivänä. Työryhmien ja kuntapäättäjien mielipiteet ja visiot poikkeavat yleensä hyvin radikaalisti alueen asukkaiden näkemyksistä mikä tekisi paikkakunnasta vetovoimaisen. Pienen noin 10-20 henkilön työryhmä joka on vielä yleensä keski-iältään 50 vuoden luokkaa ei todellakaan vastaa valtaväestöä. Nuorilla ja keski-ikäisillä asukkailla on aivan toisenlaiset tarpeet ja kulutustottumukset kuin ikäihmisillä.

Jotta vastausprosentista saataisiin mahdollisimman suuri, niin kyselyssä tulisi käyttää jonkinlaista keppiä ja porkkanaa joka motivoi riittävästi alueen asukkaita lähettämään vastauksen. Vaihtoehtona olisi tietysti katugallup, mutta harvat viitsivät kaupungin kiireessä alkaa tehdä riittävän kattavia ja hyvin harkittuja vastauksia toisin kuin kotona riittävän ajan kanssa. Kyselyssä tulisi ottaa selvää esimerkiksi seuraavista asioista:

- LIIKENTEEN NYKYTILA KESKUSTASSA JA ARVOSTUKSET

1. Jalankulku
2. Pyöräily
3. Autoliikenne ja pysäköinti
4. Joukkoliikenne
5. Liikenteen häiritsevyys

- KESKUSTASSA KÄYMINEN

1. Kuinka monesti viikossa ja minkälaiset ihmiset
2. Mitä kulkuneuvoa käytetään asiointi- tai ostosmatkoilla käynneillä (oma auto, bussi, pyörä, kävely)
3. Minne haluaisi pysäköidä autonsa jos sillä tulee (kadun reunaan, pysäköintialueille vai pysäköintilaitoksiin)
4. Vaikuttaako vuodenaika millä tavalla kulkupeliin käyttöön keskustassa asioimiseen

- KESKUSTAN KEHITTÄMINEN (mahdollisimman kattava noin 20-30 kohtaa olisi suht hyvä), esimerkiksi:

1. Erikoiskauppojen lisääminen
2. Hotellien lisääminen
3. Kahviloiden ja terassien lisääminen
4. Ruokaravintoloiden lisääminen
5. Tapahtumien ja kulttuuripalvelujen lisääminen
6. Jalkakäytävien leventäminen ja korjaus sekä kävelypainotteisten katujen lisärakentaminen
7. Pyöräliikenteen erottaminen jalankulkuliikenteestä
8. Kävelykatujen tekeminen (esimerkiksi Louhenkatu, Kauppakatu ja Savonkatu väliltä Pohjolankatu-Riistakatu)
9. Asuntojen lisääminen
10. Kaupungilla liikkumisen turvallisuuden parantaminen
11. Istutusten lisääminen ja puistojen sekä rantojen kehittäminen
12. Penkkien, roskakorien ja katuvalaisimien lisääminen
13. Autoliikenteen vähentäminen ja sujuvuuden parantaminen
14. Parkkipaikkojen keskittäminen pysäköintilaitoksiin kadunvarsipysäköinnin pysäköintialueiden sijaan
15. Pysäköintipaikkojen lisääminen

MUUT KEHITTÄMISTOIMENPITEET

- Vapaamuotoinen osio mitä muita kehittämiskohteita kaupungista löytyy johon voi laittaa mitä tulisi poistaa, lisätä, parantaa, säilyttää entisellään, omia mielipiteitä yms.

RAHOITUS

Mihin Iisalmen ja Ylä-Savon asukkaiden mielestä määrärahoja tulisi ensisijaisesti kohdistaa tulevien vuosien aikana. Joku TOP-10 lista josta saa sitten helposti analysoitua tulokset suuresta vastaus määrästä.

Toivottavasti Iisalmen ydinkeskustaa ja Iisalmea vetovoimaiseksi suunnittelevat työryhmät ja päättäjät ottaisivat edelliset seikat vakavasti huomioon, unohtamatta kytköksiä Ylä-Savon naapuruskuntiin jotta liikennöinti ja vetovoima yltäisivät sinne saakka, koska muuten paikkakunnan kehittymisestä ja väestön muuttovoitosta voi vain haaveilla. 

En välttämättä kaipaa Iisalmen ydinkeskustan rakennuskantaan lisää korkeutta, vaikka se rakennustehokkuuden kannalta olisikin positiivinen asia.  Iisalmen keskustan valtti moneen muuhun kaupunkiin verrattuna on mielestäni juuri avaruus ja maisemallisuus.  Keskusta on valoisa, osin varsin vehmaskin ja siitä puuttuu monille kaupunkikeskustoille ominainen rännimäisyys.  Jopa historiallisuutta on jossain määrin säilynyt, eikä ydinkeskusta ole vain amerikkalaisen esikaupungin kopio mainosteippien alla, kuten maaseutukeskukset tuppaavat olemaan.

Keskustan kaupunkikuvaa rumentaa mielestäni eniten takapihamaisuus joka syntyy katutasossa olevista parkkipaikoista.  Torinalusparkki toimii monissa kaupunkikeskustoissa hienosti (esim. Kuopiossa) ja tarjoaa helpon pääsyn keskustan tavarataloihin.  Se ei myöskään vie maanpäälliseltä keskustan rakentamiselta tilaa, kun rakennuksia/pinta-alaa ei tarvitse pyhittää autoille.  Linja-autoasema ei rakennuksena ole välttämättä kaunein mahdollinen, mutta toiminnallisesti se sopii kyllä hyvin keskustaan ja syöttää sinne väkeä.  Ehkäpä näin toimien jäisi ydinkeskustaan tilaa kauppakeskuksillekin, nythän ne hajaantuvat kaupunkialueen laidoille.

Kaupungintalo kaipaisi nykyisen harmauden sijasta väriä ulkopintaan.  Muutoinkin rakennusten värikkyydessä voitaisiin ottaa oppia keskieurooppalaisesta perinteestä.  Esimerkkejä löytyy lähempääkin, esim. Pakkalasta tai jopa Kuopiosta.

Mitä Iisalmessa on nykymenolla ja nykyisellä suunnittelulla sekä päätöksenteolla 5-10 vuoden päästä? Ei mitään, koska nyt ollaan jo menossa kovaa vauhtia sitä kohti ja siltä ei pystytä enää välttymään mitenkään ellei Iisalmen julkinensektori ala tekemään todella radikaaleja muutosratkaisuja ja tukemaan yksityissektoria! Viiden vuoden päästä Iisalmessa on vain hautajaisia hautajaisten perään kun kaikki nuoret ovat lähteneet kaupungista pois ja kaupungin keski-ikä on jossain 60-70 vuoden paikkeilla. Muutamia poikkeuksia lukuunottamatta jo nyt Iisalmen ydinkeskustassa on vain muutama tavaratalo, ruokakauppoja, sekä räkälä baareja.

Suurin kysyntä Iisalmessa tulee olemaan 5-10 vuoden tähtäimellä laitoshoitopaikkojen saamisessa. Tämä ikärakenteen huima kasvuvauhti ja elinkeinoelämän lopahtaminen sekä julkisensektorin panostuksen puuttuminen kaupunkiin tähtää siihen että vanhustentalot ja mielenterveys- sekä katkaisuhoitolaitokset ovat pullollaan vanhuksia ja epävakaita ihmisiä. Itse ostan Iisalmesta ainoastaan viikottaisen ruoan ja pakolliset ostokset jotka eivät voi odottaa. Kaiken muun käyn ostamassa jostain toisesta kaupungista koska Iisalmessa ei ole valikoimaa.

En oikein ymmärrä sitä filosofiaa, että ostosmahdollisuuksia lisääminen lisäisi jollain lailla hyvinvointia. Päinvastoin. Iisalmen keskustaa tulee kehittää viihtyisäksi oleskelu- ja asiointiympäristöksi, jolloin koko kaupungin vetovoima kasvaa. Ostoskeskusten rakentaminen on jo mennyttä aikaa, valveutuneet ihmiset kuluttavat vähemmän ja ympäristöä säästäen. Istutuksia, vettä, rayhallisuutta, viihtyisyyttä, kävely- ja pyöräilykatuja Iisalmeen. 

Katselen ja kuuntelen todella pelonsekaisin tuntein näiden asetettujen työryhmien ja kunnallisten toimihenkilöiden esittämisä suunnitelmia ja visioita minkälainen Iisalmen pitäisi tulevaisuudessa olla. Heidän näkemyksien mukaan jos Iisalmea lähdetään kehittämään eteenpäin niin se tarkoittaa samaa paikalleen jämähtämistä kuin mitä viimeiset 60 vuotta on ollut. Iisalmen historiaa hieman tutkineena voin sanoa, että samat liirum laarumit kuuluvat nykyisten henkilöiden suusta mitä jo entinen Iisalmen kaupunginjohtaja Eino Korpijaakko sanoi vuonna 1950 uudenvuoden puheessaan:

Toivomista olisi paljonkin, mutta ensisijassa toivoisin kaupunkiimme syntyvän uutta teollista yritteliäisyyttä erityisesti pienteollisuutta. Täten taattaisiin parhaiten edellytykset kaupungin jatkuvalle kehitykselle ja taloudelliset mahdollisuudet monien muiden toiveiden toteuttamiselle.

Tuo lähes 60-vuoden puhe kuulostaa liiankin tutulta mitä nykyiset työryhmät ja kunnalliset päättäjät nuijivat pöytään joita pidetään sitten asukkaiden yhteisenä ja samanlaisena näkemyksenä ja mielipiteenä tulevasta Iisalmesta. Toivotaan toivotaan, että joskus saisimme paremman maakunnan, mutta pahalta näyttää nykymenolla. Miksi asukkaita ja heidän mielipiteitä ei juuri lainkaan noteerata päätöksenteossa? 

Elävä keskusta syntyy ihmisistä. Ihmiset tulevat keskustaan käymään kaupassa. Kun kaupat ovat kauempana keskustasta, niin ovat ihmisetkin. Eikä sieltä tulla torille jonkun karaoke-tapahtuman vuoksi. Jos keskustaan halutaan säpinää, isot kaupat pitäisi saada sinne eikä ripotella kaupungin reunamille automatkan päähän.

Näistä tapahtumista sen verran, että kovin kotikutoiselta vaikuttaa - esim. iltatorista ei ollut mainintaa Savon Sanomien kesätapahtumat-lehdessä, jonka moni säilyttää koko kesän seuratakseen tapahtumakalenteria. Muutenkin järjestäjät usein sokaistuvat luulemaan, että puskaradio kyllä tiedottaa tapahtuman luonteen, ajan ja paikan katuosoitteineen.

Toritapahtumissa olisi kiva nähdä iänikuisen karaokesakin lisäksi myös muita  paikallisia tavisesiintyjiä, lasten ja nuorten bändejä, tanssi- ja harrasteryhmiä, kuoroja, teatterilaisia tai vaikka kirjoittajaryhmäläisiä. Eikös täällä ole monenmoista harrastaja- ja seuratoimintaa, jotka voisivat esitellä ja mainostaa toimintaansa?

Olen aina ihmetellyt miten Iisalmen päättäjät onnistuvatkin hankkimaan kaikista suurimman luokan tunarit suunnittelemaan ja toteuttamaan Iisalmen kaupunkiarkkitehtuuria paremmaksi. Kaiketi siihenkin tarvitaan jonkinlaista pätevyyttä, osaamista ja työkokemusta, koska kerrasta toiseen pystytään toistamaan samaa virhettä. Vai onko Iisalmella jokin pohjaton kaivo, josta näitä saadaan ammennettua kun muille kaupungeille ei ole kelvannut.

Aikanaan Iisalmessa oli erittäin hienoa arkkitehtuuria kuten 1960-luvulla purettu entisen Kansallisosakepankin rakennus Kauppakadulla, jonka tilalle piti saada rakentaa mahdollisimman lättäkattoinen ja yksi kaupungin rumimmista rakennuksista. Entisen Siimeskulman ja nykyisen Keisarinkulman rakennukset eivät jää paljoa vaille vertoja tästä Nordean aiemmasta rakennuksesta, koska siinä jos missä on myös mitä rumimpia rakennuksia. Iisalmen keskustan puutaloalueesta ei ole jäljellä enää kuin muutamia yksittäisiä taloja. Tuskin menee enää montaa vuotta kun viimeisetkin puutalot ja Iisalmen Kauppahalli puretaan pois, olivat ne sitten suojeltuja tai eivät. Tilalle rakennetaan toinen toistaan rumempia rakennuksia, jotka muka parantaisivat Iisalmen kaupunkikuvaa ja vetovoimaisuutta.

Idyllisestä Iisalmesta ei ole enää paljoakaan jäljellä, koska sen verran maan tasalle sitä on viimeisten vuosien ja vuosikymmenten mittaan ”raiskattu”. Tästä erittäin tyhmästä kaupunkisuunnittelusta käy hyvänä ja viimeisimpänä esimerkkinä Luuniemen rakentaminen mitä tökeröimmän näköisillä taloilla, ja vielä muka rakennettaisiin sinne kerrostaloja!! Ei tulisi mieleenkään ostaa sieltä taloa, ja kun alkaa oikeasta suunnasta tuulla, niin ei hajukaan paljoa miellytä. Ei ole paljoa suunnittelijoilla päätä paleltanut. VR:n rantakin kerittiin ”raiskata” puhtaaksi ennen mitään tarkempia maakartoituksia. Alue paljastui sitten liian saviseksi rakentaa, vaikka tämän arvasi varmasti jokainen joka osaa käyttää edes vähän omia aivojaan tai on pitänyt siellä kasvimaata. Kyllä on nykyään rumannäköistä seutua, mutta eihän se mitään uutta ole. Varsinaista idyllisen Iisalmen imagon korotusta ja vielä oikein Ylä-Savon kaupunkikeskukseksi! Kyllä se vetovoimaisuus tehdään aivan muulla tapaa kuin arkkitehtuuria ja ympäristöä ”raiskaamalla”.
 

Pysäköinnin valvonta lopetettava tai aikoja jatkettava ainakin kolmeen tuntiin. Ehkä viisainta vaihtaa myös naiset pysäköinnin valvojiksi. En asioi keskustan liikkeissä juurikaan noista syistä, ennen ajan vaikka kuopioon ostoksille.

Liikennevalot toimimaan niinkuin muuallakin että ei tartte pysähdellä jatkuvasti.

Haju pois kaupunkiin tullessa etelästä, se kirvelee jo silmiä.

Siinä nyt aluksi muutama vinkki.

Hyviä asioita joista pidettävä kiinni:

- Pohjolankadun keskialue ja yleisilme koivuineen ja lamppuineen (voiko suojatiet järjestää niin, että koko koivukujan pituudelta pääsisi kävelemään hiekkaisella keskialueella, nyt tuli katko jossain Kirkkopuiston tienoilla?)

- Tori ja satama hienot (torin esiintymislavan betonivalussa toivomisen varaa, törätty rumasti)

- Puistojen hoito hyvää ja selkeät asukkaiden virkistäytymisen alueet luotu

- Mukavia patsaita ja muistomerkkejä

- Sopivan oloisia ja kauniita taloja kaupungin ensimmäisten kivisten kerrostalojen joukossa - myös sitä edeltänyttä puurakentamisen kantaa mahdollisuuksien mukaan säästettävä ja sopeutettava ympäristöön onnistuneella täydennysrakentamisella

- Linja-autoasema on kaunis puhdaslinjainen oman aikansa tuote, samaten elokuvateatterin talo Pohjolankadun varressa hienosti korjattu

- Koulu- ja kirkkokeskittymät tosi upeat / hautausmaat kauniit

- Kauppahalli hieno ja sen lihakauppa tuotteiltaan maan paras ja hyvä palvelu - ja savolainen ruisleipähän se on kanssa maailman parasta

- Hyvänoloinen kirjasto ja kulttuuritalo ja sillä oikea sijainti

- Upeita omakotialueita mm. Kankaalla ja Mehevän eteläpuolella

- Sankariniemen urheilualue rakennelmineen on kaunis ja sopivankokoinen

- Luuniemen uusi ok-alue tuntui ryhdikkäältä ja ajanmukaiselta ja siitä kehittyy kyllä hyvä, kivoja uusia taloja myös rautatieaseman edustalla - onnittelut hyvästä mittakaavan hallinnasta sillä kohtaa

Ihmettelen miksi:

- Uusimmat kauppakeskittymät ovat joutuneet niin kauaksi keskustan ruutukortteleista - keinotekoiselta tuntuu ja mieleen hiipii, että onko syynä vain laiskuus, että on haluttu neitseellisille paikoille eikä ole viitsitty sovittautua olevaan perinnekeskustaan? Toivottavasti toimijoita vielä riittää hyvillekin paikoille.

- Pemo tarvitsi noin laajat parkkialueet tien 5640 varteen? Pienellä lisäsuunnittelulla olisi taatusti voinut maisemoida tyylikkäämmin.... Jospa edes puurivi olisi mahunut / mahtuisi laajojen (ja toistaiseksi tyhjännäköisten) kenttien ja tien väliin? Meni vähän pilalle sen koulun tulonäkymä, eikö?

Ja vielä:

- Kyllä Iisalmesta parkkitilaa löytyy ilman yleisille alueille tehttyjä maanalaisia hallejakin , keskeisimmissä liikekortteleissa voisi olla tällaisia, mutta ei veronmaksajien rahoilla tehtyjä

- Kaupungin kesäfiilis oli mutkaton ja helppo, ja kun koulut alkoivat, kaupunkikuva tuntui saavan uuden, pirteän nuorekkaan ilmeen -  näistä lapsista ja nuorista kannattaa pitää huolta  (ja toki kunnioittaa jo työnsä tehneitä eläkeläisiäkin ja helpottaa heidän arkeaan, sallia heille oma rytminsä ja kohtaamispaikkansa, minusta myös miellyttävä kaupungin tunnelmantekijä ja hyviä oppaita ovat kävijöille)

- Hyviä asiakaslähtöisiä palveluja ovat meille tarjonneet lisäksi: puuseppä Komulainen ja Salmi-tuote, sekä lapinlahtelainen LVI-talo - on aina ilo kun kohtaa asiallisia ammattimiehiä. Lapinlahden puolelta (Alapitkä) en malta olla mainitsematta Hunajan pisara - kesäteatteriesitystä, joka oli paras elämys teatteripuolelta pitkiin aikoihin, koskettava... Ja mikä nerokas idea myös juusto- ja viinijuhlissa: kutsua nyt jäähallillinen ihmisiä syömään yhdessä - taustamusiikkeineen toimi, akustiikasta sen verran, että vain naisäänet kantoivat salin takaosaan... Eli lähikuntien kanssa tapahtuva yhteismarkkinointi on tässä kai se vinkki Iisalmelle, kannattaa kyllä yhdistää voimat kulttuurimyönteisen Lapinlahden kanssa, Sonkajärvellä olemme myös kokeneet tosi hienoja musiikkielämyksiä...

Enemmän liikkeitä ydinkeskustaan niin saadaan sitä keskusta tunnetta kun enemmän ihmisiä ja enemmän ihmisiä tuloo kun on paikkoja/liikkeitä joissa käydä!

Tuntuu, että sitä ostovoimaa ei ole tarpeeksi jos sinne keskustaan vaikka moniyritys alan tavaratalon rakentaisi missä olisi myös ravintoloita ja kahviloita. Nyt niitä on tosin eri kiinteistöissä , mutta kuosit aika heikossa kunnossa ja karkottavat asiakkaat. Voi olla myös pikkukaupungin leima asukkailla missä ei juuri ulkona käydä kuin työmatkalla.  Nyt uusimmat kauppapaikat on pohjoispuolella kaupunki mitä ei mitään näköalaa mihinkään ja suuret parkkipaikat ympärillä. Auto voi hyvin laittaa maan alle ja
rakentaa vihreää keidasta ympärille. Rakennetaan liikaa eripuolille kaupunkia ja aina mentävä autolla liikkkeestä toiseen. Ei hyvä. Paloisvirran seutua pitäsi kehittää ennemän asunto ja palvelu vetoiseksi, samoin satama aluetta.