| Kirjaudu sisään | Tunnukset hukassa | Tilaa lehti | Jätä ilmoitus | Yhteystiedot |
|
|
|
Tuskin Rautavaaran ottajista kisaa syntyy
Rautavaaran kunnanjohtaja Unto Murto ei ole pitänyt tapoinaan kätkeä omia ja kuntansa näkemyksiä, kun asiaa on kertynyt.
Murto kertoo aika suorasanaisesti käsityksensä suurkuntakaavailuista lehden mielipidesivulla (IS 28.1.). Murto sanoo, että jokin aika sitten julkisuuteen vuodettu maan hallituksen kuntakaavailu joutaa Rautavaaralla roskakoriin.
Rautavaara on kaavailussa piirrelty ei kenenkään -maaksi. Kunta voitaisiiin liittää joko Kuopioon tai Iisalmeen. Raivokasta kisaa tuskin syntyy mihinkään suuntaan.
Rautavaaran kuntaa ja sen taloutta hoidetaan suorastaan kiitettävän hyvin, mutta realiteetit iskevät voimalla vastaan. Eläketuloilla ja sosiaaliavustuksilla eläviä on kunnassa paljon. Verotulokertymä jää niin vähäiseksi, että Rautavaaran säilyminen omana kuntanaan on kaikkea muuta kuin todennäköistä.
On vaikeaa kuvitella Rautavaaran äkkirikastuvan. "Korpikunnassa" on toki luonnonvaroja ja malmeja on etsittykin. Toistaiseksi ei ole tehty kaivostoiminnan aloittamiseen riittäviä löytöjä. Ja jos löydetäänkin, on tie kaivoksen ja sen varojen hyödyntämiseen pitkä.
Yhdistäminen Iisalmeen ei rautavaaralaisia ymmärrettävästi innosta. Kunta ostaa osan tuottamistaan elinkeinopalveluista Ylä-Savon Kehitykseltä, osan Koillis-Savon Kehitykseltä. Ostos- ja työssäkäyntisuunnat sojottavat lähinnä Nilsiään ja Nurmekseen, ja sen jälkeen Kuopioon. Sote-palvelut järjestää Kuopio-vetoinen Kysteri.
Historiankirjat muistavat Rautavaaralla Ylä-Savo-yhteistyön, nykyisyys ei yhteistyötä enää tue.
Rautavaaran kanssa hyvin samanmoinen on tilanne myös Keiteleellä, jota myös on piirrelty Iisalmen yhteyteen. Keiteleläiset odottelevat rauhassa, mutta lausuvat varmasti ääneen suhtautumisensa 14.2. alkavalla aluekierroksella, jonka aikana kerrotaan tarkemmin parin viikon kuluttua julkistettavasta kuntauudistuksesta ja kuntatoimintojen yhdistämishankkeita tutkailemaan nimettävistä selvittäjistä.
|
|
