EmediateAd

Turveratkaisu on kaksiteräinen miekka

A A
21.8.2010 6:04

Hallituksen budjettiriihessä tekemä turveveroratkaisu herättää varmasti ristiriitaisia tunteita Ylä-Savossa ja koko Pohjois-Savon maakunnassa, jossa turve on tärkeä luonnonvara.

Turvetta verotetaan ensi vuoden alusta lähtien 1,9 euroa megawattitunnilta, kun valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok.) esitti veroksi 3,9 euroa megawattitunnilta. Myöhemmin veroa korotetaan portaittain 2,9:ään ja sitten 3,9 euroon megawattitunnilta.

Tosin porrastus on ehdollinen. Kahden vuoden päästä arvioidaan, miten vero on vaikuttanut puun käyttöön ja hintaan.

Pohjois-Savossa monet varmasti ajattelevat, että pienikin vero on liikaa. Toisaalta kaavailtua pienemmän veron voi tulkita myös eräänlaiseksi torjuntavoitoksi, sillä erityisesti ympäristöpiireissä on toivottu nykyistä huomattavasti rankempaa veroa turpeelle.

Huolena on, että turpeelle lätkäisty vero ohjaa polttamaan lämpökattiloissa turpeen sijaan puuta. Se nostaa puun kysyntää, mikä puolestaan kasvattaa metsäteollisuuden puunhankintakustannuksia ja vaikeuttaa puun saatavuutta.

Turvetuotanto on edelleen varsin merkittävä elinkeino Ylä-Savossa ja koko maakunnassa. Kiuruvesi on tuhannella hehtaarilla koko Pohjois-Savon tärkein turpeentuottaja. Koko maakunnassa turve työllistää noin 1 200 henkilötyövuoden verran.

Pohjois-Savossa turve on myös tärkeä kaukolämmön lähde. Turvevero nostaa entisestään Savon Voiman paineita korottaa kaukolämmön hintaa.

Kuten hyvin tiedetään, turve ei ole kiistaton energianlähde ja turpeenkäyttö on ristiriidassa Suomenkin hyväksymien ilmastotavoitteiden kanssa.

Turve on ilmastopäästöiltään kivihiilen veroinen uusiutumaton tai hitaasti uusiutuva luonnonvara, joka kiihdyttää ilmastonmuutosta. Turpeen hyötykäytössä on myös yhteensovittamista soiden suojelun kanssa.

Pitkässä juoksussa turpeentuotantoa on korvattava uusiutuvilla energialähteillä. Lyhyellä tähtäimellä on kuitenkin järkevää, että verotusta korotetaan portaittain. Se antaa mahdollisuuksia sopeutua aikakauteen, jolloin turpeentuotanto ja hyötykäyttö on nykyistä kalliimpaa.

Kommentoi artikkelia

Kommentit

jouko rönkä kirjoitti 21.08.2010 17:24


Eräs haitta unohtui?

Turpeen noston haitta vesistöille unohtui pääkirjoitustoimittajalta. Turvetuotantoalueiden läheisyydessä olevat järvet ovat monin paikoin pahoin pilaantuneet valumien takia. Niitä ei ole saatu kuriin vapon kauniista puheista huolimatta.

Limoittuneet kalanpyydykset, eritoten verkot, on pestävä joka päivä jos mieli niillä saada kaloja. Sukeltaminen rantasaunasta mudan likaamaan veteen on hinta tästä energiapaketista.   

Turpeen nostamisen laajamittainen lisääminen aiheuttaa vakavan uhkan puhtaille, kirkkaille vesille. No se on enimmäkseen tulevien sukupolvien murhe, mutta niille jätämme paljon muitakin murheita. 

 

  

Viola kirjoitti 23.08.2010 06:52

On tosiaan erikoista, että vaikutukset vesiin unohdetaan julkisuudessa usein. Turvekaivosten lupahaku perustuu pitkälti siihen, että lupa tuotannolle haetaan jätevesin laskulupana. Vesistöalueilla, jossa tutvetuotanoa on ollut pitempään ja valuma-alueen pinta-alasta yli 1,5 - 2 %, se kyllä näkyy ja tuntuu vesistössä. Puhtaat vedet ovat menneisyyttä niillä alueilla, samoin rapukannat ja hyvät kalakannat. Turvekaivostoiminta tapahtuu siis vesialueen omistajien omaisuuden kustannuksella. Heidän omaisuutensa vaurioituu ja korvaukset ovat tunnetusti pelkkää silmänlumetta. Omaisuuden arvon menetystä ei korvata.

Toinen asia on turvekaivosten haitta vesistöille soiden häviämisen kautta. Suot ajavat järvien virkaa vesistöjen virtausten säätelijänä. Turvetuotanot pahentaa siis kuivia ja tulvakausia.

Turpeen aika oli ja meni. Kipukynnys on ylitetty ja uudet turvakaivostavoitteet ruuhkauttavat lupavirastot. Ihmiset eivät enää halua lisää pilattuja vestöjä, hävitettyjä hillasoita, menetettyjä metsästysalueita.

Kommentoi