EmediateAd

Sanomalehti ja koulu ovat samalla asialla

A A
17.1.2012 05:02

"Lehden kautta katsomme tunnin aluksi, missä maailma menee." Pohjois-Savon vuoden lehtiopettajaksi valittu Päivi Mattila kiteyttää tämän päivän Iisalmen Sanomissa oman opettamisensa ideologian.

Mattilan sanoihin sisältyy niin sanomalehden kuin koulunkin yksi perustehtävistä, joka ei ole vuosien saatossa muuttunut miksikään: molemmat jakavat tietoa ja näkökulmia, jotta tämä maailma olisi paremmin ymmärrettävä. Tarkoitus ei ole antaa valmiita vastauksia vaan antaa eväitä tulevaisuuden varalle.

Aikuisten sukupolvilla on usein taipumusta vähätellä nuorten ajatuksia ja osaamista. Nuorilla on kuitenkin paljon näkökulmia, joita olisi syytä myös vanhempien miettiä. Viime viikolla Järvenpään lukiosta lähetetty Ylen vaaliväittely oli tästä hyvä esimerkki: nuorten napakat kysymykset saivat kaiken nähneet poliitikotkin välillä hämilleen. Nuori sukupolvi osaa myös kiteyttää oleellisen: jos et äänestä, et voi valittaa.

Nuorten äänestysinnosta ollaan oltu huolissaan jo pitkän aikaa. Opettajien esimerkki voi olla oleellisen tärkeää nuoren yhteiskunnallisen innostuksen sytyttäjänä. Onkin hienoa, että oppilaitoksissa on otettu tämä huomioon entistä paremmin.

Ylä-Savossakin on monia oppilaitoksia, jossa oppilaat ovat käyneet opettajiensa kanssa tekemässä presidentinvaalien vaalikoneita ja äänestämässä. Vaikka entisaikojen koulumaailman poliittisiin palopuheisiin ei ole syytä palata, on yhteiskunnallisen keskustelun lisääntyminen nykyisestään oikea suunta.

Niin median kuin koulumaailman on syytä muistaa, että nuorten maailma on muuttunut hyvin toisentyyppiseksi kuin esimerkiksi 20 vuotta sitten. Tämän päivän yläkoululaiset ovat eläneet jo lähes koko ikänsä sosiaalisen median maailmassa, jossa he kommunikoivat ja verkostoituvat luontevasti.

Tämä asettaa haasteita vanhemmille sukupolville: jotta nuorten ääni tulisi paremmin kuulluksi, on heitä mentävä kuuntelemaan niille foorumeille, joissa he luonnostaan liikkuvat. On turha puhua nuorten passiivisuudesta, jos heidän sosiaalisia verkostojaan ei ymmärretä.

Kommentoi artikkelia

Kommentit

irma karinen kirjoitti 17.01.2012 12:35

Mielenkiintoista! -"niin median, kuin koulumaailman on syytä muistaa, että nuorten maailma on muuttunut hyvin erityyppiseksi kuin esimerkiksi 20 vuotta sitten. Tämän päivän yläkoululaiset ovat eläneet jo lähes koko ikänsä sosiaalisen median maailmassa, jossa he kommunikoivat ja verkostoituvat luonnollisesti"

Olemme haasteiden edessä molemmat sukupolvet. On kehittynyt kaksi maailmaa , nuoret - ns. diginatiivit ja vanhat puumerkkikansan kasvatit, jotka jo mitään ymmärtämättömiksi luokitellaan? Kaksikymmentä vuotta on hyvin lyhyt ajanjakso, vaikka sitä   katsoo jo viidettä kertaisena taaksepäin.

Elämme muuttuneessa, jatkuvassa muutosten maailmassa. Vauhti on kovaa, mutta olemme lähestymässä tämän elämän järjestyksen maalia, ja sen tuomaa "äkkipysäystä", jolloin vanhat hyvät neuvot ovat tarpeen, mutta tulevatko liian myöhään - ehtiikö mahti painua maan rakoon?Siis eväitä tulevaisuuden varalle?

Siksipä, vaaleista puheen ollen, niitähän meillä riittä, voisimmeko herätellä keskusteluja :Kouluttautuneet nuoret ja vanhat vain "nälän neuvomat", sillä sieltä löytyy ne vanhat paremmat konstit, kun pussilliset uusia loppuvat?Vaalikeskusteluja, joissa mielipiteitä sataa eri vuosikymmeniltä, vuosisadalta ja tuhannelta! Ei siis tämä vauhti ja sen tuoma elämänmeno ole jatkumo - olisi hyvä alkaa ajatella, mihin on tultu ihmisen ja koko luomakunnan jo huokaillessa, emme elä ikuisesti tässä 20% "törsäävässä" vähemmistössä?? Miten edetään, verkostot eivät kanna jyviä tähkäpäissään! Kauan eläköön kuitenkin PAPERILEHT ja lukemisiin!

 

 

Kommentoi