EmediateAd

Pyhäjärven riitelyn pitäisi jo loppua

A A
6.1.2012 05:02
Kuva: Anni Nieminen, IS-arkisto

Pyhäjärven nykyinen kaupunginjohtaja Tita Rinnevaara on valittu Heinolaan ja johtanee Pyhäjärveä enää kevään. Naurettavuuksiin menevät riidat tuskin houkuttelevat kaupunkiin hyviä johtajatarjokkaita.

Pyhäjärven kaupungin hallintoon liittyvät uutiset ovat herättäneet suurta kummastusta jo laajalti oman kaupungin ulkopuolellakin. Eikä ihme.

Pyhäjärven kiistojen taustat voivat olla pitemmätkin, mutta julkisuudessa tilanne kärjistyi vuosi sitten joulun alla, kun osa päättäjistä olisi halunnut irtisanoutua Selänteen sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöstä ja käynnistää neuvottelut liittymisestä Ylä-Savon Soteen. Keväällä Pyhäjärvellä oltiin jollakin joukolla erottamassa kaupunginjohtajaa, kesällä rähistiin lentokentän tilien ympärillä ja nyt joulun välipäivinä valtuusto kokoontui kahden päivän välein kaksi kertaa ja teki kaksi aivan erilaista päätöstä, taas Selänteestä. Naurettavaa.

Pyhäjärveläiset päättäjät tietänevät itse, mitkä päätökset ovat kaupungin ja sen asukkaiden kannalta viisaita ja mitkä eivät. Sen sijaan he eivät nähtävästi kykene riittävän hyvin ymmärtämään, millaisen maineen kaupunki tästä kaikesta saa. Ja huonon maineen se nyt on jo saanut, aivan riippumatta siitä, kuka on oikeassa ja kuka väärässä.

Pyhäjärveläisillä olisi nyt kova kiire saada kaupungin päätöksenteko järjestykseen. Nykyinen kaupunginjohtaja Tita Rinnevaara on valittu Heinolaan, ja lähtee sinne, mikäli Heinolan valtuuston vaali saa lainvoiman. Käytännössä nykyinen kaupunginjohtaja johtanee Pyhäjärveä enää kevään. Uuden kaupunginjohtajan valinnalla tulee siis mitä ilmeisimmin melkoinen kiire, lieneehän uudellakin joku virka ja siitä irtisanomisaika.

Vielä ikävämpää on se, että nykyinen Pyhäjärven päätöksentekokulttuuri tuskin houkuttelee kovin valovoimaisia hakijoita. Kunnan- ja kaupunginjohtajista on näinä aikoina melkoinen puute, kunnallinen päätöksenteko ja talouskurjuus ei nykyosaajia kovin paljoa kiinnosta. Vielä vähemmän se kiinnostaa, jos luottamushenkilöt eivät todellakaan näytä tietävän mitä tahtovat, mitä tekevät ja mikä heidän roolinsa on.