| Kirjaudu sisään | Tunnukset hukassa | Tilaa lehti | Jätä ilmoitus | Yhteystiedot |
|
|
Pahin ehkä vältetään EU:n maatalousuudistuksessa
Euroopan unionin yhteistä maatalouspolitiikkaa hahmotellaan parhaillaan vuoden 2013 jälkeiselle ajalle.
Kuten hyvin tiedetään, Euroopan unionin maatalouspolitiikan uudistus vaikuttaa keskeisesti maatalousvaltaisen Ylä-Savon tulevaisuuteen.
Suomessa uudistusta on odoteltu pelonsekaisin tuntein. EU:n markkinahenkinen maatalousblokki haluaisi alistaa maatalouden yhä enemmän markkinavoimien armoille, mikä olisi erittäin vahingollista Suomen maataloudelle. Suomessa ilmasto-olosuhteet maatalouden harjoittamiselle ovat huomattavasti Etelä- ja Keski-Eurooppaa heikommat.
Itäsuomalainen europarlamentaarikko Riikka Manner (kesk.) arvioi maaliskuun lopussa Iisalmen Sanomille, että maataloustuet uhkaavat vähentyä EU:ssa. Unionissa on ollut esillä malli, jossa luonnonhaittakorvausta ei enää maksettaisi kansallisesti vaan EU:n budjetista. Se vähentäisi Mannerin mukaan maatalouden tukea vuosittain 300 miljoonalla eurolla.
Helsingin Sanomien (29.7) haastattelemien poliitikkojen ja virkamiesten mukaan uudistus etenee Suomen kannalta myönteisesti EU:ssa. Parlamentin heinäkuun alussa hyväksymässä mietinnössä muun muassa linjataan, että maataloutta on voitava harjoittaa kaikkialla EU:n alueella. Se tietysti tarkoittaa sitä, että tukien on säilyttävä tuntuvina pohjoisilla alueilla.
Mietinnössä puhutaan myös maatalouden kansallisesta tukemisesta, mikä on niin ikään Suomen maatalouden kannalta hyvä signaali.
Maatalousreformi on vasta alkutaipaleella. Komission tiedonantoa asiasta odotetaan loppuvuodesta ja lainsäädäntöehdotuksia vuoden päästä.
Päivänselvää on, että myönteisiin viesteihin ei voi tuudittautua. Nyt tarvitaan edunvalvontaa monella rintamalla niin EU:ssa kuin kansallisesti: kyse on sentään yksi isoimmista suomalaisiin maatiloihin vaikuttavista asioista.
|
|
