| Kirjaudu sisään | Tunnukset hukassa | Tilaa lehti | Jätä ilmoitus | Yhteystiedot |
|
|
|
Pahimpaan tuprakkaan ei apu aina ehdi ajoissa
Himohiihtäjät voivottelivat alkutalven aikana vähäistä lumentuloa. Parina viime päivänä on ollut aika vaihtaa levyä valitusmyllyssä. Lumimyräkkä ei jättänyt ketään kylmäksi. Ja kovin harva yletöntä lumentuloa ylistämään ryhtyi. Ei ollut hiihtäminenkään hauskaa tuiskun keskellä.
Talvea ei selvitä Suomessa ilman mittavampia lumiurakoita. Sellainen on luonnonkulku Suomessa. Kuitenkin asukas haluaa puhtaanapitokaluston tulevan juuri omalle pihatielle, kylänraitille ja kadunpätkälle ihan ensimmäisenä.
Teiden ja katujen puhtaanapito on yksinkertaisen oloista työtä. Sen kuin auraa tai linkoaa lumet kulkureitiltä. Mutta siihenpä yksinkertaisuus loppuukin. Varakkainkaan kunta tai valtion yksikkö ei voi varata kalustoa ja henkilökuntaa tämän pahimman myräkän jälkeistä lumimassaa puhdistamaan.
Puhtaanapitäjät huhkivat pitkiä ja raskaita päiviä lumentulon aikoihin. Vastuu on kova, sillä liikenteelle täytyy pystyä turvaamaan sujuva ja turvallinen kulku myös lumiryöpyn aikoihin.
On selvä, että eniten liikennöidyt tiet, viitostie etunenässä, ovat tärkeysjärjestyksessä ykkösiä. Aina ei niitäkään ehditä puhdistaa tarpeeksi nopeasti. Arviointi- ja laskuvirheet ovat asia erikseen. Kun normaalin auton maavara ei riitä enää takaamaan ajoneuvon ohjattavuutta tielle kertyneen lumen päällä, on tilanne syytä viheltää välittömästi poikki ja miettiä kaluston ja ajoituksen oikeellisuutta.
Kun auto ei kulje tiellä enää turvallisesti, alkaa kulkijan henkikin olla vaarassa. Sellaisiin riskiä ei saa olla kellään vara ottaa.
On syytä muistaa, että lumituprun keskelle joutunut on kuitenkin itse itsestään ja autostaan lopulta vastuussa. Keli on otettava jo matkaan lähtiessä huomioon, jos suinkin myräkästä ennakkotietoa on. Kiire on matkanteossa kehno kaveri, kun näkyvyys on muutama metri ja autoa on ohjattava tarkasti renkaan levyisillä urilla.
|
|
