EmediateAd

Nuorten syrjäytyminen - auttajien oltava lähellä

18.3.2008 9:46

Nuorten syrjäytymisen uhasta on Suomessa puhuttu jo pitkään, mutta tiedot syrjäytyneiden määristä, syrjäytymisen erilaisista syistä sekä keinoista syrjäytymisen ehkäisemiseksi ovat yllättävän hajanaisia ja puutteellisia.

Ongelma on kuitenkin vakava - yhteiskunnan kannalta erittäin kallis ja yksittäisen ihmisen kannalta täysin kohtuuton.

Stakesin uusimpien laskelmien ja arvioiden mukaan syrjäytyneitä tai syrjäytymisvaarassa olevia lapsia ja nuoria on 65 000. Toinen arvio on, että määrä kasvaa noin tuhannella vuosittain - luvut eivät oikein ole suhteessa keskenään.

Kodin ulkopuolelle sijoitettujen ja avohuollossa olevien lasten sekä alle 24-vuotiaana työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien nuorten määrät ovat kasvussa. Se kertoo syrjäytymisuhan ja syrjäytymisen määrän kasvusta.

Jokainen syrjäytynyt ihminen maksaa yhteiskunnalle menetettyinä verotuloina yli miljoona euroa 60-vuotispäivään mennessä. Sen päälle tulevat muut kustannukset ja inhimillinen kärsimys.

Ongelmat ovat hyvin tiedossa, ja niihin yritetään puuttua. Hallitus varasi tämän vuoden budjettiin 37 miljoonaa euroa syrjäytymisen ehkäisyyn. Nuorten ja lasten auttamiseksi on meneillään useita projekteja.

On hyvä, että asioista puhutaan, mutta tärkeintä on tiedostaa, että syrjäytyminen on yksilö- ja perhetason ongelma ja siksi taistelu syrjäytymistä vastaan käydään siellä viranomaistoiminnan alimmalla portaalla - jossa ihmiset tekevät työtä apua tarvitsevien kanssa.

Kyse on lastensuojelusta, kouluista ja mielenterveysongelmien huomaamisesta ja varhaisesta puuttumisesta niihin. Ja kun masentuneisuus on erityisesti teini-ikäisten tyttöjen ongelma, niin siinä on miettimistä näiden lisäksi vanhemmilla, monilla viranomaisilla, medialla ja kaikilla, jotka vaikuttavat nuorten elinympäristöön ja elämään liittyviin odotuksiin ja paineisiin.

Syitä on paljon, mutta auttajien pitää olla lähellä.

Ratkaiseva hetki syrjäytymisuhan alla olevan nuoren kannalta on se, kun pitäisi jatkaa peruskoulusta lukioon tai ammatilliseen koulutukseen. Liian moni ei jatka kummassakaan. Keskustelu oppivelvollisuusiän nostamisesta on paikallaan. Yksikään nuori ei saa siinä tilanteessa olla yksin.

Kommentoi artikkelia

Kommentit

Kommentoi