| Kirjaudu sisään | Tunnukset hukassa | Tilaa lehti | Jätä ilmoitus | Yhteystiedot |
|
|
|
Moottorikelkkareitistä todellinen kiistakapula
Moottorikelkkareitin rakentamisesta on tullut Kiuruvedellä taistelu, jossa yksittäiset maanomistajat peräävät oikeuksiaan sekä kaupunkia että laajempia päätöksiä ja linjanvetoja vastaan.
Kiuruveden kaupungin ylläpitämää reittiä urakoidaan osana valtakunnallista kelkkareitistön kehittämistä. Pohjois-Savon Ely-keskus myönsi vastikään kaupungille lähes 130 000 euroa rahoitusta 29 kilometrin mittaiselle reitille Kiuruvedeltä Pyhäjärven rajalle.
Monet eivät voi ymmärtää, miksi kelkkareittiä rakennetaan kuten yleistä tietä. Maaoikeuden tuore päätös oli kuitenkin selvä: Maanomistajan perusoikeuksiin kuuluvaa omaisuudensuojaa voidaan rajoittaa yleisen edun vuoksi.
Vastaavia kiistoja on käyty muuallakin. Esimerkiksi Koillis-Savossa vastustus on ollut voimakasta.
Maanomistajien mielipiteille on perusteensa. Jokainen ei halua kelkkoja nurkilleen. Ajatukset harvojen harrastuksesta ja huolet metelistä ovat myös ymmärrettäviä.
Moottorikelkkaharrastajat, moottoriurheilijat ja matkailuyrittäjät kokevat asian tietenkin toisin.
Moottorikelkalla ei voi päristellä missä tahansa, eli maastoliikennelain mukaan se on yleisesti sallittua vain merkityillä reiteillä ja jäällä. Reitistöllä halutaan karsia luvattoman kelkkailun aiheuttamia haittoja.
Esimerkiksi Suomen Luonnonsuojeluliiton kanta on ollut jo pitkään selvä, eli sen mukaan uudistuva maastoliikennelaki jättää huomiotta sekä ympäristöhaitat että maanomistajien oikeudet. Melun lisäksi kelkat aiheuttavat huomattavia päästöjä ja väylät pirstovat luontoa.
Moottorikelkkailun suosio on kasvanut, ja reitistö on järkevä hanke villin kelkkailun suitsimiseksi. Kelkkailu on Suomen talvessa vakiintunut matkailun vetonaula, ja reitit palvelevat niin paikallisten harrastusta, yrittäjiä kuin lomalaisiakin.
Sillekin näkemykselle on silti perusteensa, että moottorikelkkailu julkisin rahoin edistettävänä "luontomatkailuna" on ristiriitainen käsite.
|
|
