| Kirjaudu sisään | Tunnukset hukassa | Tilaa lehti | Jätä ilmoitus | Yhteystiedot |
|
|
|
Maatalous on vahva kasvuala tulevaisuudessa
Aika ajoin varteenotettavatkin talouden asiantuntijat esittävät näkemyksiä, joiden mukaan maatalouden tukea pitäisi leikata reippaasti.
Perustelu kulkee usein niin, että maatalouteen kannattaisi keskittyä maissa, joissa on sen harjoittamiselle luonnostaan suotuisat olosuhteet.
Maatalouskriitikkojen mielestä Suomen kannattaisi ostaa ruokansa muualta ja keskittää voimavarat vaikkapa korkean teknologian kehittämiseen. Maatalouden tukeminen on maatalouskriitikoiden mielestä kannattamattoman toimintaa ja resurssien hukkaamista.
Kriitikoiden kannattaisi kuitenkin pohtia maailman kehityskulkuja hieman tarkemmin.
Muutaman vuoden takainen ruokakriisi osoitti, että omavaraisen elintarviketuotannon vaaliminen on entistä tärkeämpi tavoite. Olisi pelottavaa, jos olisimme epävarmassa maailmassa ulkomaisen ruuan varassa. Omavaraisuuden vaaliminen ei kuitenkaan onnistu ilman maatalouden tukiaisia, jotka ottavat huomioon Suomen pohjoisen sijainnin ja vaikeat olosuhteet.
Brittiläisen riskianalyysiyhtiö Maplecroftin selvityksessä Suomi listattiin maailman turvallisimmaksi maaksi ruuantuotannossa (Maaseudun Tulevaisuus 20.8). Ykkössijaa selittävät muun muassa toimiva sähkö- ja vesihuolto, elintarvikeketjun ja jakelujärjestelmän tehokkuus ja äärimmäisten sääilmiöiden vähäisyys.
Maatalous on globalisaation hengessä ollut hyljeksitty puheenaihe. Ei ole enää. Kukoistavan maatalouden alasajo Suomessa olisi sulaa hulluutta.
Maatalous on itse asiassa vahva kasvuala. Kansallisessa ruokastrategiassa on asetettu tavoitteeksi, että Suomen ruuantuotannon arvo kaksinkertaistetaan vuoteen 2030 mennessä. Jo tällä hetkellä suomalainen elintarvikeketju työllistää 300 000 suomalaista.
Maataloudella on nykyisin enemmän tulevaisuutta kuin kymmeniin vuosiin. Ylä-Savon vahvalla maatalousseutukunnalla on loistava mahdollisuus tarttua kasvualan mahdollisuuksiin ja nousta edelläkävijäksi.
|
|
