| Kirjaudu sisään | Tunnukset hukassa | Tilaa lehti | Jätä ilmoitus | Yhteystiedot |
|
Perjantai 24.5.2013 |
|
Kylät sähköistettiin - entä tietoyhteydet?
Lappetelän kylällä asuvalle Jari Räisäselle nopea nettiyhteys maksaisi nykyhinnoin tuhansia euroja. Kunnissa pitääkin miettiä, miten sivukylät saisivat sähköverkon rinnalle myös tietoverkot.
Nopea internetyhteys on nykyisin tärkeä ja monessa tapauksessa jopa välttämätön kaikkialla, myös haja-asutusalueella. Kuten Iisalmen Sanomien jutusta 11.7. selviää, moni syrjemmässä asuva kuitenkin jää käytännössä ilman yhteyttä. Tuhansien, jopa yli kymmenen tuhannen euron hinta pelkästä yhteyden rakentamisesta on ymmärrettävästi liikaa.
Useimmilla alueilla Ylä-Savossa valokuituun perustuvia, kiinteitä laajakaitayhteyksiä rakentaa Kaisanet, joka on kaupallinen yritys. On tavallaan ymmärrettävää, että yritys perii asiakkailtaan kaikki asiakkaan aiheuttamat kustannukset. Näin taajamissa tiiviisti asuva saa kaistansa halvalla, kun sivussa asustava joutuu maksamaan siitä mansikoitakin enemmän. Käytännössä tämä johtaa kuitenkin siihen, että liittymäkauppa käy huonosti tai ainakin hitaasti. Pitääkin kysyä, voisiko yritys hinnoitella palvelunsa toisin? Esimerkiksi tämän lehden kuljettaminen joka aamu sivukylälle maksaa paljon enemmän kuin sen jakaminen Iisalmen keskustassa, mutta silti tilaushinta on kaikille sama.
Alueemme kunnista Rautavaara on ottanut aloitteen laajakaista-asiassa omiin käsiinsä. Kuntaan on rakennettu laajakaistaverkkoa osuuskuntapohjalta. Se on tarkoittanut sitä, että liittymän saa hyvin pienellä pääomalla ja kustannukset katetaan pitkäaikaisella lainalla, jota sitten maksetaan vähitellen pois. Järjestelmä on erittäin viisas, jos näkemys on se, kuten Rautavaaralla tuntuu olevan, että laajakaista ei ole ohimenevä muoti-ilmiö vaan jatkossa entistäkin tärkeämpi elämisen perusedellytys.
Neljä - viisi vuosikymmentä sitten monessa Pohjois-Savon syrjäisessä kylässä vietettiin valon juhlaa: kylille saatiin sähköt! Kun karbidi- ja öljylamput vaihdettiin sähkövaloon, paranivat elämisen ja yrittämisen edellytykset, eikä esimerkiksi nykyaikaista maataloutta voi ilman sähköä kuvitellakaan. Kunnissa kannattaakin nyt miettiä, voisivatko ne tehdä jotakin, jotta kaikki asukkaat saisivat sähkön rinnalle nykyajan tietoyhteydet. Ilman niitä kylien ei käy hyvin.
|
|

