| Kirjaudu sisään | Tunnukset hukassa | Tilaa lehti | Jätä ilmoitus | Yhteystiedot |
|
Torstai 17.5.2012 |
|
Kuopio jyräsi maakuntansa
Savonia-ammattikorkeakoulun valtuuston viimeviikkoinen kokous jyräsi tylysti maakunnallisen ajattelun. Kuopiolaisten ja yhden lapinlahtelaisen valtuutetun voimin se äänesti maan rakoon niin Varkauden ja sille kriittisesti tärkeän elinkeinoelämän ehdotuksen nuorisoasteen koulutuksen jatkamisesta kuin yläsavolaisten ehdotuksen maaseutuelinkeinojen koulutuspaikkojen lisäämisestä.
Ikävää tässä yläsavolaisittain on, että Savonian päättäjät asettuivat tässä vastaan opetusministeriön ehdotusta: se oli itse ehdottanut Iisalmeen viittätoista lisäpaikkaa ja asemaa valtakunnallisena koulutuksen veturina.
Iisalmen toisen asteen korkeampi opetus liitettiin Kuopion ammattikorkeakoulukokeiluun vuoden 1995 alusta. Aluksi kuopiolaiset eivät huolineet mukaan ollenkaan maaseutuopetusta, tuolloista Peltosalmen maaseutuopistoa, vain tradenomikoulutus ja sosiaali- ja terveysala kelpasivat.
Tohtori Jaana Luttinen kertoo Iisalmen kaupungin historiateoksessa, kuinka Pohjois-Savon yhteinen ammattikorkeakoulu aikanaan haki turhaan vakinaistamislupaa. Se saatiin vasta, kun myös maaseutuopetus sisällytettiin ammattikorkeakoulun ohjelmaan. Nyt voi sanoa, että omat koirat purivat: aikanaan niin ratkaisevan tärkeä maaseutuopetus sai väistyä kuopiolaisten tarpeiden tieltä.
Monella suulla vuosien ajan on todistettu, kuinka koko Pohjois-Savo tarvitsee menestyäkseen vahvaa ja vetovoimaista maaseutukeskusta. Se on totta, näin on. Mutta maakuntakeskuksessa tulisi muistaa, että sen vahvuus perustuu hyvinvoivaan, vauraaseen maakuntaan ja sen elinkeinoihin: Varkauden seudulla vientiteollisuuteen, Ylä-Savossa vahvasti myös maaseutuelinkeinoihin. Nyt tehty päätös on molempien aluekeskusten ja niiden ympäryskuntien näkökulmasta todella vahingollinen.
Iisalmen kaupunginjohtaja Martti Harju sanoi lehdellemme (IS 5.1.), että äänivallan jyvitystä, johon kuopiolaisten mahdollisuus jyrätä muu maakunta perustui, pohditaan kevättalven aikaan. Hyvä. Myös ministeriöön on syytä viestiä, ettei ehdotetun maaseutuopetuksen tyrmääminen suinkaan ollut Ylä-Savon tahto.
|
|

