EmediateAd

Kuntauudistusta pitää jatkaa ensi vaalikaudella

A A
31.8.2010 6:04
Kuva: Satu Kiiskinen

Iisalmen ja Sonkajärven välillä on edelleen raja. Seuraavalla vaalikaudella kuntaliitokset vauhdittuvat, jos valtio uudistaa valtionosuusjärjestelmää.

Kuntareformi on ponnahtanut hiljaiselon jälkeen keskustelunaiheeksi myös valtakunnalliseen politiikkaan.

Keskustelu sai sytykkeitä viime viikolla, kun kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen (kok.) sanoi, että kymmenen vuoden päästä Suomeen riittäisi hyvin sata kuntaa. Kuntia on tällä hetkellä 342.

Kataisen perusteli näkemystään osuvasti: "rakastan paljon enemmän päiväkotipalveluita ja peruskouluja kuin kuntien vaakunoita."

Kataisen huolen ymmärtää. Tällä hetkellä Suomessa kulutetaan liikaa rahaa hallintoon, kun rahat pitäisi kohdentaa palveluiden parantamiseen.

Paljon puhutusta Paras-hankkeesta on tullut monilta osin pannukakku. Vahvojen peruskuntien sijaan on ryhdyttävä rakentamaan kuntayhtymiä, jotka lisäävät byrokratiaa, vähentävät päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja heikentävät kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia.

Katainen on saanut kuntareforminäkemyksilleen tukea Sdp:stä. Puheenjohtaja Jutta Urpilainen on jo aikaisemmin ilmoittanut kannattavansa nykyistä pienempää kuntien määrää.

Kapuloita kokoomuksen ja Sdp:n rattaisiin laittaa keskusta, jonka mukaan kuntien selvä väheneminen heikentäisi demokratiaa, kun jopa tuhansia luottamuspaikkoja häviäisi kuntien hallinnoista. Huoli on aiheellinen ja lähidemokratian turvaamiseksi onkin keksittävä toimivat keinot.

Kunnissa valtakunnallista keskustelua seurataan varmasti korvat höröllä, sillä valtiolla on avaimet käsissään kuntakentän uudistamisessa. Nykyistä kuntarakennetta pitää yllä valtionosuusjärjestelmä, jota muuttamalla valtio voisi vauhdittaa kuntaliitoksia olennaisesti.

Ylä-Savossakaan kuntaliitokset tuskin etenevät ilman, että valtio patistelee kepillä kuntia liittymään yhteen.

Pohjois-Savossa kuntaliitokset ovat edenneet tuskastuttavan hitaasti. Samaan aikaan esimerkiksi Oulun ja Lahden seuduilla puuhataan merkittäviä kuntaliitoksia.

Kuntaliitokset eivät ole itseisarvo. Ne ovat keino turvata palvelut tulevaisuudessa, jolloin kuntatalous ajautuu suuriin vaikeuksiin.