| Kirjaudu sisään | Tunnukset hukassa | Tilaa lehti | Jätä ilmoitus | Yhteystiedot |
|
|
|
Iisalmen asuntopolitiikka on haistellut ajan tuulia
Pihlajaharjun omakotialue laajenee lähivuosina entisestään, kun pitkään jatkunut kiista alueiden omistuksesta sai lopulta ratkaisunsa.
2000-luvun alkupuolella asuntolainojen korot olivat alhaalla, talous vahvassa kasvussa ja ihmisillä entistä suurempi halu asua omakotitalossa. Tuloksena oli tonttikysynnän raju kasvu Iisalmessa.
Päättäjät huolestuivat Iisalmessa, ettei kaupungissa ole riittävästi omakotitontteja. Kaupunginhallitus linjasi pientalorakentamista tukevan asuntopolitiikan ja virkamiehet ryhtyivät hommiin.
Vuonna 2010 Iisalmen tonttitarjonta näyttää erittäin hyvältä - jopa niin hyvältä, että sopii epäillä, löytyykö kaikille 380 omakotitontille rakentajia. Olemassa oleviin taloihinkin pitäisi löytää asujat.
Kaupungin strategia on ollut oikea. Iisalmen kaltaisen kaupungin yksi vetovoimatekijä on se, että kaupungissa voi asua omakotitalossa esimerkiksi pääkaupunkiseutua huomattavasti edullisemmin ja vieläpä hyvillä paikoilla.
Iisalmen tuoreet ja tulevat omakotialueet sijaitsevat hyvillä alueilla keskustan ja vieläpä vesistöjen läheisyydessä, mikä on selkeä vetovoimatekijä. Ihmisten into muuttaa haja-asutusalueelle on laantunut oleellisesti vuosien varrella. Nykyperheet haluavat asua lähellä palveluita ja harrastusmahdollisuuksia.
Myös maaseutuasumista arvostavat saattavat hyvin löytää kivan kodin esimerkiksi Ohenmäestä tai Partalasta, jotka sijaitsevat taajaman kyljessä. Asuakseen maaseutumaisessa ympäristössä ei tarvitse välttämättä muuttaa kovin kauas keskustasta.
Hajautuvan yhdyskuntarakenteen vastapainoksi tarvitaan elävä ja tiivis keskusta, jossa asumiseen tarjotaan nykyistä parempia mahdollisuuksia. Esimerkiksi torin viereen tyhjälle postitalon tontille sopisi erinomaisesti kerrostalo, jonka ensimmäisessä kerroksessa on liiketiloja.
Myös Raatihuoneen tienoo ja Virranpuisto tarjoavat mahdollisuuksia asuinrakentamiseen ydinkeskustassa.
|
|
