maanantai 25.9.2017
Kullervo

Lampaita ja paimenia

Ajatellessani lampaita ja paimenta, mieleeni nousee muistikuva lapsuudestani. Tädilläni oli lampaita. Kesällä lampaat olivat aitauksessa pihan läheisyydessä. Oli jännittävää mennä yhdessä tädin kanssa niitä syöttämään. Lampaat tulivat lähelle ja niitä saattoi koskettaa aidan raosta. Täti opetti meitä lapsia kysymään lampaalta: ”Mikä sinulla on kipeä?”, johon lammas vastasi: ”Pää.” Se oli lystikästä. Tätikin nauroi. Täti hoiti lampaitaan rakkaudella. Lampailla oli hyvät oltavat tädin huomassa.

Jeesuksen aikana lampaita paimennettiin ulkona niityllä. Paimen tunsi lampaansa nimeltä. Hän etsi niille päivisin hyvät ruokapaikat ja vesipurot nälän ja janon sammuttamiseksi. Hän piti laumansa koossa ohjaten paimensauvalla. Jos yli-innokas karitsa halusi lähteä omille teilleen tai sillä oli vaarana pudota rotkoon, koukkupäisellä sauvalla oli helppo tarttua lampaaseen kiinni. Paimen joutui myös puolustamaan laumaansa pedoilta. Iltaisin paimen kokosi laumansa turvaan.

Raamatussa Jumalaa verrataan hyvään ja uskolliseen paimeneen. Me ihmiset kuulumme Jumalan joukkoihin ja Hän pitää laumastaan hyvää huolta. Se ei tarkoita ongelmatonta elämää. Jokaisen ihmisen elämään kuuluu omat vaikeutensa mutta myös näissä elämän vaiheissa Jumala on matkalla mukana turvaa antamassa.

Jeesus antoi myös seuraajilleen paimenen tehtävän. Opetuslapsilla oli omat heikkoutensa.  Muistamme pääsiäisen tapahtumista, kuinka Pietari kielsi Jeesuksen hädän hetkellä. Silti hänestä tuli seurakunnan johtaja. Pietarille Jeesus antoi tehtävän: ”Ruoki minun karitsoitani, kaitse minun lampaitani”.

Viime sunnuntaina olin Vieremän kirkossa piispantarkastukseen liittyvässä messussa. Piispalla oli mukanaan piispansauva, joka muistuttaa paimensauvaa. Loppujen lopuksi piispan, papin ja kaikkien kristittyjen tehtävä on paimenen tehtävä. Vaikka olemme kaikki monin tavoin vajavaisia ihmisiä, on muistettava pitää huolta kanssakulkijoista. Pappien tehtävänä on ruokkia Sanalla ja sakramenteilla ja näin tehdä todeksi Jumalan läsnäolo ihmisten keskellä. Jokaisen kristityn tehtävänä on huolehtia hätää kärsivistä, on annettava ruokaa nälkäiselle ja tarjottava turvaa turvattomalle. Kaikki on pidettävä joukoissa.

Seija Koivusalo
sairaalapastori
Iisalmen seurakunta


  • Kommentit

    • Hommahanskassa

      Onko vuohipaimenille töitä näilläseuduin?

      • Pielakas

        Kärkevä mutta asillinen kysymys. Valtauskontommehan periytyvät kaukaa menneisyydestä, jolloin ihmiselämän näköalat ja käytännöt olivat kokonaan toisenlaiset. Minusta olisi jo syvällisen uudelleenarvioinnin aika. Tosiuskovaiset voisi jättää omaan rauhaansa ja varmuuteensa, maltillisemmat ja epävarmemmat voisivat etsiä uusia teitä. Mitä ne sitten lienevätkin.

    Jätä kommentti

    Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *