lauantai 16.12.2017
Auli, Aulikki, Aada

Kultainen kruunu 33 metrisen päässä – Maailman suurimman Jeesus-patsaan luona

Juhannus sujui tänä vuonna Puolassa hyvin erilaisin merkein kuin tavallisesti koti-Suomessa. Puolassa ei juurikaan vietetä juhannusta. Juttelin työkavereiden kanssa, että täällä järjestetään konsertteja juhlistaakseen keskikesää, mutta siihen se kuulemma jääkin.

Juhannus ei siis ole Puolassa näkyvä juttu, mutta halusimme tehdä poikaystäväni ja hyvän ystäväni kanssa jotain kivaa. Paljon ennen juhannusta mietimme, että vietämme keskikesän juhlan perinteisesti grillaamalla ja istumalla iltaa ulkosalla, mutta onneksi päätimme toisin!

Itseasiassa reissun idean äiti oli juurikin ystäväni, joka kysyi että kiinnostaisiko lähteä katsomaan maailman korkeinta Jeesus-patsasta. No totta kai kiinnostaa, huomasin vastaavani ja syötin hakusanat ”maailman korkein Jeesus” googleen.

Koska tuo korkea patsas ei sijaitse pitkän matkan päästä Gdanskista, reissun suunnitteluun ei tarvinnut uhrata paljoa aikaa. Maailman korkein Jeesus-patsas sijaitsee Swiebodzin nimisellä pienelle paikkakunnalla Länsi-Puolassa, 50 kilometrin päässä Saksan rajalta. Gdanskista Swiebodziniin on noin 400 kilometriä, ajoajaksi google antoi neljä tuntia 30 minuuttia.

Vuokrasimme auton kahdeksi päiväksi Sixt-autonvuokrauspalvelusta. Tämä oli ensimmäinen kerta kaikille meille kolmelle kun vuokrasimme auton. Olen vain lukenut ja kuullut tarinoita siitä, kun autonvuokraus ei ole mennyt ihan nappiin, milloin vuokrausyritys on löytänyt ylimääräisiä naarmuja, rengas on puhjennut tai muuten vain on ollut epäonnea matkassa.

Koska olimme tietoisia mahdollisista riskeistä, otimme lisäksi varkaus- sekä ilkivaltaturvan, lasi sekä kolariturvan ja poistimme omavastuun kokonaan. Nämä kaikki antoivat hyvän fiiliksen lähteä huojentunein mielin matkaan. Takaraivossa jyskytti kuitenkin koko ajan tieto Puolan liikennekulttuurista. Suomen ulkoasianministeriön matkustiedotteessa kerrotaan, että Puolassa liikenne on suurin turvallisuusriski. Tiedotteessa kerrotaan, että maanteillä on syytä noudattaa erityistä varovaisuutta, sillä liikennekulttuuri on suomalaisesta poikkeavaa ja liikennekuri on löyhä. Tiet ovat liikennemääriin nähden huonokuntoisia ja kapeita, ja moottoriteitä on harvassa.

Auton vuokraus kahdelle päivälle maksoi kaikkien kulujen kanssa yhteensä 164 euroa. Valitsimme autoksemme vuoden 2016 Toyota Auriksen, joka palveli oikein loistavasti reissun ajan. Tankkasimme Aurikseen bensaa 300 zlotyn eli noin 70 euron verran. Palautimme auton vuokrausfirmaan täyteen tankattuna. Puolassa moottoritiellä ajaessa peritään tiemaksuja, maksoimme yhteensä tiemaksuja noin 100 zlotyn eli noin 23 euron verran. Yhteensä matkakuluihin meni 257 euroa.

Kahden päivän matkasuunnitelma muotoutui pikkuhiljaa. Lähdimme reissuun juhannuspäivänä kymmenen aikaan aamulla Gdanskin lentokentältä, sillä vuokrasimme auton sieltä. Poikaystäväni ajoi kaikki matkat. Jos olisimme halunneet että minä tai ystäväni olisi ajanut, se olisi maksanut ekstraa muistaakseni 10 euroa/päivä/kuljettaja. Itselläni ei edes ollut hinkua ajaa Puolassa, joten olin tyytyväinen etupenkillä DJ:n rooliin ja valitsin matkamusiikit Spotifysta tai radiosta, ystäväni toimi takapenkillä kartturina. Olin tyytyväinen työnjakoon.

Matka meni kaikin puolin hyvin. Moottoritien varsilla oli yleisiä, ilmaisia ja ihan siistejä vessoja, jossa pysähdyimme kerran. Ajoimme suurimmaksi osaksi hyvillä, suurilla teillä. Matkan ajan ikkunasta näki koko ajan kaunista maalaismaisemaa, välillä teollisuusalueita. Ikkunasta ulos katsoessa aika ajoin oli fiilis, että ihan kuin olisi Suomessa, niin samanlaiselta luonto näytti.

Mutta liikenne, se oli toden totta vauhdikasta. Olin toki nähnyt jo esimakua Gdanskissa, mutta kun olin itse auton kyydissä sain paremman tuntuman ja fiiliksen liikennekulttuurista. Ylinopeutta ja todella typeriä ohituksia. Onneksi matka meni kaikin puolin hyvin, mutta kyllä ajomatkan aikana tuli monta kertaa mietittyä, että tajuaako nuo kaahailijat että he kaahaavat toisten hengen uhalla.

Ajoimme ensin Poznaniin, josta olimme vuokranneet yhdeksi yöksi huoneet majatalosta nimeltä Villavida. Lyhyen majatalo-stopin jälkeen jatkoimme matkaa kohti Swiebodzinia, sinne oli Poznanista matkaa enää 100 kilometria.

Ei mennyt aikaakaan, kun näimme jo hyvin kaukaa tämän maailman korkeimman Jeesus-patsaan. Siellä se seisoi peltojen keskellä, kädet ojossa. Patsaan ensi kertaa nähtyämme olo oli epätoden tuntuinen. Olimme Länsi-Puolassa, pienessä kaupungissa jonka nimen unohdan heti kun olen saanut sen kerran päähäni. Ja tänne keskelle ei mitään on haluttu rakentaa maailman korkein Jeesus-patsas, koska pitäähän Puolassa on korkeampi patsas kuin Rio de Janeirossa, Brasiliassa.

Tie Jeesus-patsaan luokse oli pitkä mutta hyväkuntoinen.

Jeesus-patsaan ympäröimä alue oli kauniisti hoidettu.

Näkymä parkkipaikalta, ei tarvitse navigaattoria löytääkseen enää perille.

Patsaan ympäröimä alue oli kaunista maaseutua.

MUUTAMA FAKTA MAAILMAN KORKEIMMASTA JEESUS-PATSAASTA:

  • Patsas on 33 metriä korkea, symboloi Jeesuksen 33 vuotta maan päällä
  • Patsaan korkeutta lisää kumpu, jonka päälle se on rakennettu. Myös patsaan päässä oleva kultainen kruunu lisää korkeutta.
  • Kun kummun ja kruunun ottaa huomioon, on patsaan korkeus 52 metriä (Brasilian patsas 38 metriä)
  • Valmistusmateriaali: lasikuitu ja kipsi
  • Valmistui lahjoitusvaroilla vuonna 2010
  • Siunaustilaisuuteen vuonna 2010 saapui 15000 turistia ja pyhiinvaeltajaa

Moni miettiikin varmaan, miksi Puolaan on rakennettu tuo patsas? Ylen uutinen kertoo, että idean patsaasta sai eläkkeellä oleva katolinen pappi. Hänen mukaansa tämä korkea patsas toivottavaa vierailijat tervetulleeksi katoliseen Puolaan. Idean isän, papin mukaan patsas on rakennettu uskonnollisesta kutsumuksesta, ei turistien houkuttelemiseksi.

Minä ja ystäväni Heidi yhdessä 33-metrisen patsaan kanssa.

Vaikka tuo Ylen uutinen kertoikin, että papin motiivit saada patsas tuohon pieneen kaupunkiin oli tervetulotoivotus katoliseen Puolaan, niin itselläni tuli hieman erilainen fiilis tästä asiasta. Patsaan ympärillä oli matkamuistomyymälä, joka oli täynnä Jeesus-patsas krääsää: kortteja, tauluja, rukousnauhoja, pienoispatsaita, jääkaappimagneetteja. Patsaan vieressä oli myös kahvila, josta sai ostettua pientä syötävää ja juotavaa. Itselläni tuli kuitenkin hieman hassu fiilis, kun olin patsaan juurella ja vieressä seisoo turisteja syömässä jäätelöä.

Jeesus-patsaan lähellä olevat hotellit markkinoivat itseään, että ”hotelli sijaitsee lähellä maailman suurinta Jeesus-patsasta”, joten hotellinpitäjät ovat varmasti kävijöistä mielissään.

Patsaan suurella parkkipaikalla oli tuolloin lauantai-iltana monta bussia ja henkilöautojakin jonkin verran, mutta tuohon aikaan illasta ei kuitenkaan ruuhkaksi asti. Voin vain kuvitella, että patsaan luona ja kaupungissa ylipäätään riittää runsaasti kävijöitä joka päivä. Monet varmasti suunnittelevat Euroopan road trippinsä niin, että näkevät tuon patsaan. Joten patsas on varmasti tuonut matkailutuloja huomattavasti Swiebodzinille ja sen lähialueelle, olisikin mielenkiintoista tietää, millainen vaikutus patsaalla on ollut alueen talouteen.

Olen myös jutellut puolalaisten kanssa tästä patsaasta, ja he eivät ole olleet kovin innoissaan patsaasta. Pikemminkin suhtautuminen on ollut aika neutraalia, ja Ylen uutisen mukaan osa puolalaisista pitää koko patsasta suuruudenhulluutena.

Patsas itsessään oli vaikuttava näky, ja todellakin näkemisen arvoinen, sellainen ”kerran elämässä”-kokemus. Vaikka kyseenalaistin papin alkuperäisen tarkoituksen rakennuttaa patsas, onhan se silti ihan huikea monumentti.


  • Kommentit

    • Mauno Väisänen

      Hei Anni,

      kiva lueskella näitä juttujasi, varsinkin kun Puola on erityinen kiinnostuksen kohteeni. Eipähän tarvitse mennä varta vasten Jeesuksen patsasta bongaamaan ellei satu reitin varrelle 😉

      Pari vinkkiä: Ensinnäkin kun olet siellä paikan päällä ja tutustuminen erilaisiin kohteisiin kiinnostaa sinua, on kuin tarjottimella suorastaan ainutlaatuinen kohde eli Malborkin/Marienburgin linna. Linna on ikiaikainen germaanien suorastaan pyhä paikka jonne jokaisen kunnon saksalaisen oli ennen tehtävä matka. Linna on maailman suurin punatiilinen rakennus jonka puna-armeija ampui päreiksi keväällä 1945 mutta on taas entisöity matkailunähtävyydeksi. Googlaa ’saksalainen ritarikunta’.
      Jos Puolan historia kiinnostaa, saa hyvän kokonaiskuvan tuhatvuotisen valtakunnan värikkäistä vaiheista kirjasta Kalervo Hovi (synt. Kiuruvedellä!) Puolan historia, Otava 1993, 243 sivua.

      Muitakin vinkkejä löytyy, olen käynyt Puolassa yli 30 kertaa enkä tiedä maasta kuin ihan pintaa.

      terv. MV

      • Anni Ollikainen

        Moikka! Kiitos kommentista, on kiva saada vinkkejä Puolan konkarilta. Työkaveri on itseasiassa kertonut tuosta Malborkin linnasta, ja se onkin ollut ”listalla”, sillä sinne pääsee Gdanskista näppärästi junalla, kiitos muistutuksesta! Tuo vinkkaamasi kirja kiinnostaa, täytyykin hommata se käsiini, varsinkin kun tekijä on vieläpä syntyjään savolainen, wau! Voi olla voin jatkossa kysellä muitakin tutkimusmatkailukohteita sinulta. Mukavaa kesän jatkoa 🙂

    Jätä kommentti

    Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *