keskiviikko 18.10.2017
Satu, Säde, Luukas

Kuinka sain siivet

Sepalusklubin  kesäpäiviä 2017  vietettiin Runnilla 14. – 16. heinäkuuta. Sepalusklubi on lyhennys nimestä ”Sen Eeva Porrin Aikaisen Lyseon Uljaat sankarit”. Klubin nimikkorehtori Eeva Edla Porri syntyi Harjavallassa 7.6.1905. Hänen vanhempansa olivat Robert Filemon Porri ja Emma Serafiina Viinikka.  Hän kirjoitti ylioppilaaksi Rauman yhteislyseosta keväällä 1924.  Eeva Porrin pitkä elämäntyö oppikouluissa alkoi kevätlukukaudella 1930 Helsingin suomalaisen keskikoulun iltakurssien matematiikan opettajana.  Hän opetti Kiuruveden yhteiskoulussa  1.9.1930 alkaen, siirtyen 1.11.1932 alkaen Iisalmen yhteislyseon matematiikan, fysiikan ja kemian nuoremmaksi lehtoriksi. Iisalmen lyseosta tuli Eeva Porrille  työpaikka , elämäntapa ja perhepiiri.  Lyseon rehtorina hän palveli vuosina 1962 – 1969. ( E. Jylhävaara, Iisalmen yhteislyseon historia 1896 – 1946, Iisalmi 1947 ).

Entisiä tyttölyseolaisia ja poikalyseolaisia oli saapunut Runnille  Turusta, Helsingistä, Espoosta,  Lappeenrannasta, Oulusta, Nurmeksesta ja Kuhmosta, eri puolilta Suomea, sieltä minne  kukin oli koulunsa jälkeen lentänyt. Lehtorit Erkki Leimu ja Immo Kuutsa olivat läsnä, osallistuen myös keskusteluun.  Lauantaina 15. heinäkuuta oli Kartanohotellin Marsalkka -salissa ”Kolmen kirjan lauantaimatinea”.  Iisalmen lyseosta 2008 ylioppilaaksi kirjoittanut Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Essi Jouhki kertoi Iisalmen tyttölyseon ja poikalyseon teinikuntien historiasta sekä vuonna 2019 valmistuvasta väitöskirjastaan, jossa keskeisiä tutkittavia ovat Iisalmen ja Oulun teinikunnat. Uskoakseni Essi Jouhkin väitöskirjalla on valtakunnallista yhteiskunnallista merkitystä, oppikoulujemme ja ympäröivän aikansa  yhteiskunnan vuorovaikutuksen tieteellisenä kuvauksena.

Liikuntaneuvos Immo Kuutsa kertoi  ”Immo Kuutsan tarina” -elämäkertateoksensa  taustasta ja motiivista, todeten, että ”historia on talletettu kirjoittamalla”. Sanoin Ari Pusan kirjoittaman  teoksen luettuani  kirjoittaneeni blogissani   ”hiihtolatujen parantumattomasta romantikosta”. Liikuntaneuvos ei tyrmännyt ajatustani.  Tärkeimmäksi  kirittäjäkseen päävalmentaja  nimesi tasavallan presidentin puolison ja runoilijan, rouva Jenni Haukion, joka oli kannustanut muistelmien julkaisemiseen.

Matineassa julkistettiin Sepalusklubi ry:n  julkaisema ja kanslianeuvos Tero J. Kauppisen toimittama teos ”Sepalusklubi – Sieluun jälkiä jättäneet kokemukset”,  Origos Oy, Espoo 2017: ”Sen Eeva Porrin Aikaisen Lyseon Uljaiden Sankarien sieluun jäljen jättäneet uskomattomat sattumukset ja tapahtumat koulussaan ja elämässä laajemminkin.” Sitaatti takakannesta: ”Sieluun jälkiä jättäneet kokemukset on sisäpiirin kuvaus Iisalmen tyttölyseosta ja Iisalmen lyseosta sellaisena, kuin oppilaat ja opettajat toisensa ja koulunsa kokivat.”Liikunnanopettaja emerita Kaija Kauppinen, s. Lappalainen, kevään 2016 riemuylioppilas, oli kirjoittanut siitä, kuinka ”Historiaa päntättiin, tuskin ymmärrettiin”.  Ensi kevään riemuylioppilaan eläinlääkäri Matti Tikan teksti  on nimeltään ”Junan tuoma ja junan viemä”.

Sepalusklubin jäsenkunta kasvaa  laajentuen  tyttölyseolaisiin ja entisiin opettajiin ja yhä nuorempiin ikäluokkiin. Sepalusklubi -kirja sisältää 40 kirjoitusta, tekijät ovat entisiä tyttölyseolaisia ja poikalyseolaisia. Myös lehtorimme ovat kirjoittaneet. Teemu Luoto: ”Opettajana Iisalmen lyseossa.” Immo Kuutsa: ”Miten Tuovista ja minusta tuli Iisalmen lyseon lehtoreita?” Erkki Leimu: ”Humanismin soihdunkantajana Iisalmen lyseossa 1960 -luvulla.” Sepalusklubi -kirja on erityisesti viime sotiemme jälkeen syntyneitten suurten ikäluokkien tarinaa. On tapana sanoa, että ihminen on aikansa lapsi;   oppilaat ja  opettajat elävät  ajassa, ovat aikansa lapsia,  niin  voidaan sanoa myös koulusta. Vuonna 1996 julkaistu  lehtori Merja Ahtiaisen toimittama Iisalmen oppikoululaitoksen 100 -vuotishistoria on nimeltään ”Oppia koulu kaikki”. On tapana sanoa, että opiskelemme elämää varten. Kanslianeuvos Tero J. Kauppinen aloittaa Epiloginsa seuraavasti: ”Non vitae, sed scholae discimus. Roomalaisen Senecan lainaus kuuluu alkuperäisessä muodossaan: Emme opiskele elämää, vaan koulua varten.” Oliko niin, että millainen yhteiskunta, sellainen koulu.

Sivulla 24 on valokuva ja sen yhteydessä teksti: ”Pekka Paananen. Porovesi. Lentäjä, yrittäjä, siemenviljelijä ja -pakkaaja. Kuva on vuodelta 1972 ja 30 kiloa sitten, Omdurmannista, kun tutustuin Kuninkaitten laakson aarteisiin, joista osa oli siirretty sinne Assuanin padon alta.” Pekka Paanasen kertomus  on nimeltään ”Kuinka sain siivet”. Hän kirjoittaa: ”Menihän minulla lähes 30 vuotta ammattilentäjänä. Upea ihminen tuo meidän Eeva Porri!”

 


  • Jätä kommentti

    Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *