maanantai 23.10.2017
Severi

Kivikoulun kauniit ja karvaat kertomukset

Iisalmen maalaiskunnan Kirkonkylän koulun perustamisen 140 -vuotisjuhlaa vietettiin sunnuntaina elokuun 13 päivänä 2017. Vuonna 1930 valmistuneen sementtitiilisen lisärakennuksen eli  Kivikoulun toinen kerros tulvi  entisiä oppilaita, opettajia, Pro Kivikoulu ry:n jäseniä ja  kutsuvieraita, joukossa Iisalmen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Kati Åhman , ministeri Seppo Kääriäinen sekä rehtori Ville Grundmark.  Kivikoulun ja Kirkonkylän koulujen kasvatit Taito Kainulainen ja Jorma Ryhänen muistelivat lapsuutensa koulua ja maaseutumaista Kirkonkylää, suuresti muuttunutta ympäristöä.  Reijo Hartikainen lausui Helvi Juvosen runon ”Kalliopohja”, vuodelta 1955. Alkavana lukuvuonna Kirkonsalmen koulussa ahertaa 239 oppilasta ja 12 luokanopettajaa. Koululla on päätoiminen  rehtori, kaksi erityisopettajaa, englanninopettaja ja tuntiopettajina toimivat ortodoksiopettaja, englanninopettaja ja mamu -opettaja eli  maahanmuuttajien opettaja.

Kun Kirkonkylän kansakoulu aloitti tyttö -ja poikakouluna pappilan lahjatontilla aikansa valtamaantien länsipuolella lokakuun 8 päivänä 1877, oli oppilaita yhteensä 98, tyttöjä 45 ja poikia 53. Opettajia oli kaksi, kansakoulunopettajatar Laura Maria Piponius ja kansakoulunopettaja, lukkari Kaarlo Heikki Teittinen. Johtokunnan ensimmäisenä puheenjohtajana aloitti metsänhoitaja Henrik Aminoff.  Siihen aikaan Iisalmen maalaiskuntaan kuuluivat myös Vieremä ja Sonkajärvi.  Keskelle maaliskuntaa pappilan joutomaalle Haukiniemelle rakennettiin  Venäjän keisarin Aleksanteri II:n vuonna 1860 perustamaa Iisalmen kauppalaa.

Kansakoulu -lehti kirjoitti Kirkonkylän koulun avajaisista marraskuun 1 päivänä 1877:

”Kansakoulun awaus Iisalmella. Koulukartano on rakennettu kuiwalle paikalle Kuopion ja Oulun kaupunkien wälisen waltamaantien warrelle noin 1 wirsta kirkosta etelää kohti liki Poroselän pohjoista päätä kirkkoherran puustellin maalle. – Maamme suurimmassa pitäjässä on siis wihdoinkin ensimmäinen kansakoulu saanut toiwehensä.”

Juhlassa julkistettiin Pro Kivikoulu ry:n  kustantama ja filosofian maisteri Reetta Hanhikosken kirjoittama kouluhistoria  nimeltään ”Keltainen koululaukku – Kivikoulun kauniit ja karvaat kertomukset”. Kannessa on iisalmelaisen valokuvaajan Samuli Lehtolan eli Jussi Pyryn ( 1892 – 1969 ) ottama talvinen kuva uudesta  Kivikoulusta, joka on julkaistu Suomen Kuvalehdessä kohta koulun vihkiäisten ( 11.1.1931 ) jälkeen tammikuun 24 päivänä 1931. Valoisan, uusklassisen Kivikoulun on suunnitellut Kuopiossa  syntynyt kouluhallituksen arkkitehti Toivo August Salervo , joka on 1930 -luvulla suunnitellut myös kaunokirjoitusmallin.  Kun evakkoperheiden lapset ja viime sotiemme jälkeen syntyneet jälleenrakennuskauden suuret ikäluokat  ahtautuivat Kirkonkylän ja Kivikoulun oppilaiksi , eivät kaikki  mahtuneet luokkiin eivätkä edes porstuoihin,  minkä vuoksi  koulua jouduttiin  käymään myös muutamien satojen metrien päässä Peltolan ja Ahjolan sivukouluissa.

Kirjahanketta  ovat tukeneet OLVI -säätiö, Pohjois-Savon Kotiseutuyhdistysten Liitto ja Ylä-Savon Säätiö. Graafisesta suunnittelusta ja taitosta on vastannut Mainostoimisto Advertiina, painotyöstä Juvenes Print – Suomen Yliopistopaino Oy, 2017.  Maisteri Reetta Hanhikosken tukena ja ohjausryhmänä ovat toimineet Matti Pehkonen, Marja Hartikainen, Reijo Hartikainen, Juhani Miettola sekä Pro Kivikoulu ry:n hallituksen puheenjohtaja Lassi Korpihalla.  Valokuvat ovat mustavalkoisia. Sivulla 80 on valokuva siirtokarjalaisten lapsesta Vieno Riutusta, s. Repo, ja kuvan alla teksti: ”Vieno Riuttu Kirkonkylän kansakoulun 75 -vuotisjuhlassa vuonna 1952.” Vieno muistelee: ”Olin ainoana oppilaana juhlassa ja tehtävänäni oli lausua runo. Puhujankorokkeelle ( silloin sitä kutsuttiin puhujanpöntöksi ) asetettiin tuoli, jolla seisoin runoa esittäessäni, muutoin esittäjästä olisi näkynyt vain rusetti.”  Teos huokuu nostalgiaa, ”kauniita ja karvaita kertomuksia”, kertojina entiset opettajat ja oppilaat. Katriina Patoluoto, s. Mäkinen, muistelee: ”Minulla on hieno koululaukku. Se on keltainen ja tehty pahvista. Siinä on hieno napsahtava lukko.  Koululaukussa on aapinen ja laskuoppi, voileivät, maitopullo ja lusikka. Kaikilla on omat voileivät ja maitopullo, mutta omaa lusikkaa ei kaikilla ole. Koulun keittolasta saa lusikan, mutta kun se on niin karkea että ottaa kieleen, äiti on antanut mukaan oman lusikan ja opettaja on luvannut että saan käyttää sitä.” Teos on kulttuuriteko, lahja itsenäiselle 100 -vuotiaalle Suomelle.

 


  • Jätä kommentti

    Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *