torstai 22.11.2017
Silja, Selja

Kävely, keskusta ja elinvoima

Mitä jalankulku on?

Eikö olekin vähän tyhmä kysymys? Kaikkihan sen tietää. Sehän on…(tähän oma vastauksesi).

Tampereella pidettiin hiljattain Pyöräliiton organiseeraama pyöräilyseminaari VeloFinland, jonka yhteydessä oli kävelyyn keskittynyt Walk This Way -seminaari. Seminaarissa puhui mm. tanskalainen Andreas Røhl Gehl Architects -toimistosta. Hän kertoi miten Kööpenhaminassa on asiat hoidettu jalankulun suunnittelun näkökulmasta. Kööpenhaminan tunnettu Strøget-kävelykatu on rakennettu 1960-luvun lopulla ja sitä vastustettiin aikoinaan – kaupat kuolevat, eihän sellainen sovi meidän ilmastoon eikä meidän kulttuuriin. Nyt olisi hupsua edes ehdottaa kööpenhaminalaisille, että laitetaanpas se katu takaisin ajoradaksi.

Käydään nyt tässä postauksessa kuitenkin läpi esitystä, jonka piti Terhi Lahtinen WSP Finland -yrityksestä.

Aiheena on Kävelyolosuhteiden vaikutukset keskustan elinvoimaisuuteen. Lähteenä esityksessä oli käytetty mm. Rantala et al. 2014. Kävelystä elinvoimaa. Tässä suora linkki Vernen sivuille, joka on Liikenteen tutkimuskeskus ja jolla on paljon kiinnostavia aineistoja.

Mutta lue nyt tää juttu ensin loppuun 🙂

Mitä jalankulku on?

Ruutukaappaus Terhi Lahtisen/WSP Finland esityksestä Walk This Way -seminaarissa.

Kävelyllä on monia tarkoitusperiä. Se on helppo siirtymä oleskeluun. Se on kaikkialla koko ajan. Reitit ovat joustavia ja dynaamisia. Se on sosiaalista ja seurallista (no, ei ole pakko olla seurallinen jos ei halua, eläköön se vapaus). Se on herkkä ympäristön olosuhteille. Se on fyysisesti ja psyykkisesti terveellistä. Se on usein tiedostamatonta toimintaa. Se on oma kulkutapansa ja tärkeä liityntämuoto. Se on syrjimätöntä ja solidaarista. Se on ympäristöystävällistä ja edullista. Se on hidasta ja pienellä mittakaavalla tapahtuvaa.

 

Oleskelu, kuudes kulkutapa

Terhi puhui paljon oleskelusta, joka on julkisen tilan ja elinkeino- ja kaupunkielämän kannalta erittäin merkittävä toiminto.

Kumpaa muuten esittelet mieluummin omille vieraillesi – typötyhjää toria, vai sitä että siellä on vaikka pappojen toriparlamentti koolla? Tai vietkö kesävieraasi ihmettelemään parkkipaikkaa suurena paikallisena nähtävyytenä?

Oleskelu on kävelyn seurausta, ja kävely on oleskelun seurausta.
Oleskelua edistävät Terhin mukaan nämä asiat (lähde edelleen Rantala et al. Verne):

  • Suoja (onnettomuuksilta ja liikenteeltä)
  • Sosiaalisen turvallisuuden tunne
  • Suoja tuulelta, saasteilta, melulta ym.
  • Kävelymahdollisuudet
  • Mahdollisuus jäämiseen
  • Istumismahdollisuudet
  • Mahdollisuudet nähdä
  • Mahdollisuudet jutella/kuulla
  • Leikki-/tapahtumamahdollisuudet
  • Ympäristön nautinnollisuus (aurinko/varjo, näkymät, kasvit) ym.

Jalankulku ja liike-elämä

Terhi muistutti, että jalankulkua on aina ollut kaupunkien vilkkaimmilla kauppapaikoilla, toreilla.

Liiketilaan tuleva asiakas on aina viime kädessä jalankulkija.  Ydinkeskustoissa on aina hyvin perusteltua parantaa jalankulkuympäristöä.

Kävelyn toimivuuden parantamisella on suora yhteys asiakasvirtoihin. Kävellen kulkeva asiakas on aina potentiaalinen asiakas: kun kävelijämäärä kasvaa, kasvaa myös ostamisen todennäköisyys.

Lompakkotiheys on suurin siellä, missä kävelijöitä on. Taloudellisinta on suosia kävelijöitä, sillä ahtaassa ympäristössä kävelyväylillä tarjotaan suurempi kapasiteetti kuin autoväylillä.

Kävelykatu on hyvä ratkaisu sinne, missä jo entuudestaankin on vilkasta jalankulkuliikennettä.

Keskustan halutuin liikepaikka on se, jossa on eniten asiakkaita. Viihtyisä ympäristö houkuttelee ihmisiä viipymään ydiskeskustassa pidempään. Oleskelun vaikutusta ei tule aliarvioida, Terhi summasi.

Vaikutusten mittaaminen

Terhin mukaan jalankulun vaikutusta keskustan elinvoimaan voidaan mitata tarkkailemalla esimerkiksi kävelijämäärää, asiakasmäärää, ostovoimaa, vuokratasoa, alueen arvoa, alueelle tehtyjä investointeja, kiinteistöjen käyttöastetta ja asiakkaiden ja yrittäjien tyytyväisyyttä.

Saksalaisia kaupunkeja, joissa oli muutettu katuja kävelykaduiksi, vertailevan tutkimuksen mukaan kävelijämäärät kävelykaduilla kasvoivat tapauksesta riippuen 25–69 prosenttia. Esimerkiksi noin 66 000 asukkaan Herfordissa Lahtisen mukaan kasvu oli vuodessa 31 prosenttia, 4 vuoden aikana 40 prosenttia.

Kansainvälinen kävelykatu

Esityksestä kävi ilmi, että kadun muuttaminen kävelykaduksi voi saavuttaa 20-70 prosentin kasvun kävelijämäärissä. Terhi kertoi erilaisista tutkimuksista, joiden mukaan asiakasmäärät voivat kasvaa kävelyolosuhteiden parantamisen seurauksena 20-40 prosenttia, riippuen toimenpiteistä. Jalankulkijamäärien kasvu on usein yhteydessä myös asiakasmäärien kasvuun.

Mukana oli kansainvälisiä esimerkkejä. Esimerkiksi Lontoon keskustan ja 15 alakeskuksen kattanut ostostutkimus (4746 hlö) totesi, että keskimääräinen ostosmäärä per vierailu on suurin autoilijoilla (auto 41 £/käynti vrt jalankulkija 26 £/käynti), mutta verrattaessa keskimääräistä ostosmäärää per viikko oli jalankulkijoiden ostosmäärä merkittävästi suurin (jalankulkija 93 £/viikko vrt auto 56 £/viikko).

Australiassa toteutettu kyselytutkimus (325 henkilöä) totesi, että jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden ostovoima on suurempi kuin autoilijoiden ja keskustan liikkeissä käytetään ostoksiin ja palveluihin yhtä paljon rahaa kulkumuodosta riippumatta.

Eurooppalaisia ja yhdysvaltalaisia ennen–jälkeen –tutkimuksia kartoittaneen Oxfordin ja Cambridgen yliopiston kirjallisuusselvityksen mukaan kadun muuttuessa kävelykaduksi kasvavat vähittäismyynnin asiakasmäärät 20-40 prosenttia (10 tapausta), liikevaihto 10-25 prosenttia (22 tapausta) ja myös liikekiinteistöjen vuokrat 10-30 prosenttia (420 tapausta).

Kotimaan esimerkit kävelykeskustasta

Terhi kertoi myös vuonna 2014 toteuteusta yrittäjäkyselystä Suomessa, joka tehtiin viiden kaupungin ydinkeskustojen kivijalkaliikkeille niin kävely- kuin autokaduilla. Kohdekaupunkeja olivat siis Jyväskylä, Kokkola, Oulu, Pori ja Tampere. Kysely keräsi 213 vastausta, vastausprosentin ollen 30 prosenttia.

Kyselyn mukaan kävelykaduilla kivijalkaliikkeet arvostavat mainetta ja näkyvyyttä, runsasta kävelijämäärää, monipuolista liikemixiä, viihtyisää katuympäristöä sekä hyviä pyöräilyolosuhteita. Kaikista vastaajista 64 prosenttia oli sitä mieltä, että liikkeen sijainti kävelykadulla vaikuttaa yrityksen liikevaihtoon positiivisesti tai erittäin positiivisesti.

Positiivisin suhtautuminen kävelykatusijainnin vaikutuksista liikevaihtoon oli vanhojen kävelykatukaupunkien (Jyväskylä, Oulu ja Pori) kävelykaduilla ja toisiksi positiivisin samojen kaupunkien autokaduilla. Seuraavina tulivat ”kehittyvät” kävelykatukaupungit Tampere ja Kokkola kävelykatuyrittäjien oltua hieman positiivisempia kuin kaikista negatiivisimmat autokatuyrittäjät.

Helsingissä on tehty WSP:n työnä kävelykeskustan periaatesuunnitelman kaupallista arviointia. Sitä varten selvitettiin, miten Helsingin keskustan liikerakenne on kehittynyt kävelykaduilla ja kävelykatujen ympäristössä. Samalla tutkittiin, miten kävelykatujen laajennus tai jalkakäytävien levennys vaikuttaisi liikerakenteeseen.

Tulosten mukaan Helsingin keskustaan tullaan shoppailemaan useassa eri liikkeessä. Vertaa tilannetta hypermarkettiin, joka on asiakkaan ainoa kohde sinne lähtiessä. Ravintoloiden ja kahviloiden määrä lisääntyy kadun muuttuessa kävelykaduksi, koska ne ovat osa urbaania elämäntapaa. Samalla tarjonta kasvaa lisäten alueen kysyntää. Kahvilat toimivat kävelyalueiden ja keskustan kohtaamispaikkoina, joista jatketaan shoppailemaan ja ravintoloihin.

Tiiviys on tärkeää kauppakeskittymille, jotta kaupasta toiseen liikkuminen on mielekästä. Useat pienet putiikit ja monet ovet ovat houkuttelevampia kuin pitkät ovettomat markettien julkisivut, jotka estävät pistäytymisen. Kuinka monta kertaa olet muuten kokenut wau-efektin, kun olet astunut marketin liukuovista sisälle, ja kuinka monesti astuessasi johonkin kivijalkakauppaan? Myös Røhl painotti tiiviyttä ja pientä mittakaavaa.

Helsingin selvityksen mukaan etenkin muoti- ja lifestyleputiikkien sekä kahviloiden pitäjille kävelykadut ja kävelykeskusta ovat tärkeitä, koska kävely suosii aktiivista shoppailua. Esimerkiksi muodin shoppailuun kuuluu vaihtoehtojen vertailu, etsiminen ja ihan vain hypistely.

Lahtisen mukaan kaupunkiliikenteen esteettömyys tukee kaupankäyntiä: jo pelkät kadun
ylitykset ja odotusajat heikentävät esteettömyyttä ja vähentävät kävelyn laatua.

Kaupat ja kävelijät ne yhteen soppii

Terhin mukaan kysyntä siis realisoituu ostoina kävelyväylillä ja kävelyolosuhteiden edistäminen vaikuttaa positiviisella tavalla keskustojen elinvoimaisuuteen.

Tarjonta luo kysyntää viihtyisien kävelyolosuhteiden osalta. Kävelykadut menestyvät helpoimmin siellä, missä on jo kävelijöitä houkutteleva vetovoimatekijä. Mahdollisuus on toki menestyä muuallakin, mutta se vaatii suuria rakenteellisia muutoksia ja muutoksia liikemixiin.

Järkisyy kävelykeskustan edistämiseen on se, että ahtaassa ympäristössä jalankulun kapasiteetti on ylivoimainen autoiluun nähden ja samalla on enemmän asiakaspotentiaalia aikayksikössä.

Viihtyisä, turvallinen ja meluton ympäristö hyvine jalankulkumahdollisuuksineen houkuttaa ihmisiä viipymään keskustassa pidempään. Oleskelun merkitys on suuri keskustan taloudelle.

Koko Walk This Way -seminaarin perjantaipäivältä 13.10. voit katsoa Youtubesta tästä linkistä. Røhl puhui ensimmäisenä. Lahtisen osuus alkaa noin kello 1:00 eli ekan tunnin jälkeen (seminaaripäiväsrtiimauksen kesto on noin kuusi tuntia).

P.S. Aiheeseen liittyen, tule mukaan Pimeä kaupunki -kävelypalaveriin ke 15.11. klo 17-19. Kävelypalaverissa suunnitellaan, millainen Iisalmen keskusta on asioida jalkaisin vuonna 2035 ja no, jo aiemminkin. Palaveri on osa Iisalmen kaupungin strategisen yleiskaavan laatimista, joka tehdään ensimmäistä kertaa koko kunnan alueelle.

Kävelypalaverin osallistujat kävelevät ryhmissä tietyillä alueilla, keskustelevat, ideoivat, kyseenalaistavat ja pohtivat, mitä kävelyreittejä kaupungin keskustassa on kehitettävä ja miten. Heijastin ja kelinmyötäinen asu päälle! Palis alkaa kello 17 Luma-keskuksen ruokailutilassa (Porovesi-sali), josta lähdetään alustuksen jälkeen viimeistään klo 17.30 kartsalle pyörimään. Kävelyaikaa on noin 45 minuuttia, sitten takaisin Lumalle juomaan kahvit ja kertomaan, mitä pieniä ja suuria ideoita syntyi! Koska kuten tiedämme esim. Apple-guru Steve Jobsin esimerkistä, kävellessä ajatus jotenkin pääsee lentoon!

Suora ilmoittautumislinkki kävelypalaveriin

Kävelypalaverin Facebook-linkki

 

Teksti Terhi Lahtisen esityksen pohjalta Sari Mulari, Ylä-Savo liikkuu viksusti -hanke

 


  • Jätä kommentti

    Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *