maanantai 11.12.2017
Tatu, Daniel, Taneli

Kahvi

Ka, kaffia

Rakkaat lukijat, nyt seuraa se blogi joka on odottanut kirjoittamista kutakuinkin vuosia. Jos joku asia ruokapöydässä on tärkeää ihan koko pohjolassa on se kahvi ja siitä seuraa Anna Fältin syväanalyysi seuraavilla riveillä, olkaa hyvä!

Kuten kaikki tiedämme, juovat suomalaiset hirveät määrät tätä mustaa kultaa (eri lähteiden mukaan n.10 kg vuodessa per suu) ja Suomen myydyin merkki on vuosi toisen jälkeen Juhla Mokka. Suomalainen viihtyy siis keski-, tai vaaleapaahtoisen seurassa, joskin tumma paahto on kasvattanut suosiotaan viime vuosina valtavasti. Itselleni oli valtava ilo ja autuus kun VR otti jokunen aikaa sitten ravintolavaununsa valikoimaan tummapaahtoisen Kulta Katriinan. Paransi matkustusmukavuuttani keskimäärin 87,76 prosentilla.

Tanska ei valitettavasti ole ihan yhtä edistynyt tässä tummapaahto-asiassa. Olen pahoillani toistaessani stereotypioita mutta on pakko siteerata Shakesperea: Jotain on vikaa Tanskanmaalla. Nimittäin. Se litku jota siellä kahviksi nimitetään on jonkinlainen vedellä jatkettu ruskea lämmin juoma joka tuoksuu kahvilta. Pirullisesti saa se tuoksullaan aikaan huuman joka saa viattoman kuluttajan huutamaan “Shut up and take my money” (tai tietysti “Hold käften og ta mine penger” huonosti ja suomalaisittain lausuttuna) ja kun kupin saa huulilleen, muistaa jälleen: eiku hemmetti, olen Tanskassa.

Minun kokemukseni perustuvat lähinnä kiertuepaikkojen takahuoneisiin, koulujen kahvikoneisiin sekä jokuseen kahvilaan Esbjergissä (koskapa isommissa paikoissa juon tietysti espresson joka on lähes poikkeuksetta tarpeeksi tummaa, vahvaa ja hyvää) eli kenties otantani on pieni mutta minulla on myös vaihtoehtoinen teoria tanskalaisten juovan kahvia niin usein muodossa kaffepunch (suosittu kahvidrinkki johon tulee hemmetin paljon sokeria, viinaa ja sit myös sitä kahvia) ettei sillä laadulla nyt juuri niin väliä.

Tosi asiassa kyse on makutottumuksista. Muistan ensimmäiset puoli vuottani Ruotsissa: suomalaiskaverit valittivat että vanhan opinahjoni Malmön musiikkikorkeakoulun kantiinin kahvi on niin vahvaa että lusikko seisoo. Miusta se oli ihanaa. Minä olin jo ennestään vahvan espresson ystävä, kaverini taas Juhla Mokan ja Presidentin.

Tästä pääsemmekin Ruotsin kulttuurin kulmakiveen “fika”. On kuvaavaa että ruotsalaisilla on oma sana kahvittelulle joka sisältää niin juomisen kuin jonkun pienen palasen syömisen kuin usein myös sen tauon ja yhdessäolon. Fika voi olla mehu&pulla-tauko päiväkodissa tai teetä ja leipää-tauko ulkoillessa mutta yleensä se tarkoittaa kahvinjuontia. Ja sama sana on myös kätevästi substantiivi “otetaan mukaan fika” tai “katan fikan tuonne ulkoterassille”. Jos onnistut viettämään pari päivää ruotsalaisseurassa ilman kahvitaukoa jonka särpimenä on kookospallo tai punssirulla, vietät aikaa harvinaisten tyyppien kanssa. Ja kahvi on Löfbergin Lilaa tai Skånerostia riippuen oletko etelässä vai pohjoissa. Ja tiedostavat ruotsalaiset juovat sekä työpaikoilla, ravintolavaunuissa että julkisissa tiloissa eko-kahvia. Sitä mitä Suomessa luomuksi kutsutaan.

Luomusta ja ravintolavaunuista puheenollen (kuten huomaat, rakas lukija, vietän todella suuren osan kahvihetkistäni junista) on myös Norjan NSB ottanut tehtäväkseen mainostaa että heidän kahvinsa on eettistä sekä ihmisille että muulle luonnolle. Haloo VR – milloin seuraat kehityksessä perässä?! Älkäämme unohtako ettei Tanskan DSB:llä edes ole ravintolavaunua eli Suomi-Tanska 1-0. Kokemuksen syvällä rintaäänellä voin kertoa että Norjan NSB tarjoilee oikeinkin hyvää kaffetta mutta kaupasta tumman ja vahvan löytäminen on haasteellista, samoin luomun.

Islanti ja Färsaaret? Lyhyemmällä kokemuksella sanoisin että mennään Tanskan mallilla, joskin pakko mainita että olen nauttinut maailman kauneimmat cappucinot Pohjoisessa Akureyrin kaupungissa joka on Islannin toiseksi suurin. Siellä Gröna hatturinn -ravintolan baristatyttö huitaisi vaahdosta ensikäynnillä kissan ja toisella kerralla silmälasipäisen tytön naaman – eli join hyvällä mielihalulla potrettini piirrettynä maitovaahtoon!


  • Jätä kommentti

    Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *