sunnuntai 19.11.2017
Liisa, Elisa, Eliisa, Liisi, Elisabet, Elise

Huomisen usko

Usko huomiseen on koetuksella tänäänkin monen ihmisen kohdalla. Syyt voivat olla hyvin erilaisia. Jollekin syksyn pimeys ja elämän vihreyden katoaminen tuovat mukanaan toivottomuutta. Kenties elämä on muuttunut syksyn aikana niin paljon, että luottamus huomiseen on koetuksella. Uskoisin, että monilla maatiloilla eletään hyvin vaikeita aikoja kasvukauden viivästymisen ja jatkuvien sateiden vuoksi. Toisaalta elämän kummallisuuteen sisältyy myös se, että samat asiat luovat toiselle uskoa ja luottamusta. Syksy voi olla aikaa, että toivottu uusi elämän vaihe on toteutumassa esimerkiksi lapsen syntymisen tai avioliiton solmimisen myötä.

Uskossa on keskeistä myös uskon kohde eli asia, tapahtuma tai henkilö, jota pidämme tärkeänä tai johon luotamme. Nämä seikat vaihtelevat. Raamatun maailmassa uskon kohde on kytketty Jumalaan ja hänen tahtoonsa. Ne asetetaan ihmisen elämän lähteeksi ja pohjaksi. Jeesus korostaa sitä, ettei mikään muu asia saa ohittaa Jumalaa ja hänen tahtoaan. Jeesuksen painotus on hyvin haastava, koska joudumme arvioimaan elämäämme ja sen valintoja. Arvioinnin lisäksi meidän olisi oltava valmiita myös luopumaan niistä asioista, jotka ovat meille Jumalan tahtoa tärkeämpiä esimerkiksi ihmissuhteiden korostamisesta, taloudellinen hyvinvoinnin hakemista ja korostamisesta tai harrastusten tuomasta mielihyvästä.

Meidän on vaikea hyväksyä sitä, että Jumalan tai jonkin muun tahon arvot tai näkemykset voisivat olla omiamme tärkeämpiä. Ehkä on johtamassa siihen, että olemme siirtämässä Jumalan tahdon sivuun elämästämme ja perustamme elämämme niiden asioiden varaan, jonka koemme itsellemme tärkeiksi. Se alkaa hiljalleen näkyä kirkkojen väkilukutilastoissa, vihakirjoituksissa ja muissa yhteiskunnan ilmiöissä.

Jumalan tahtoon sisältyy uskoa ja luottamusta huomiseen, jonka osallisia voimme olla. Lähtökohtana on, että meissä syntyy usko Jumalaan ja hänen tahtoonsa. Anteeksiannossa syntinsä ja rajallisuutensa tunnustava ihminen saa syntinsä anteeksi, ja Jumala lahjoittaa uskon elämämme pohjaksi. Usko on luottamusta Jumalan ohjaukseen. Sen varassa voimme elää turvallista elämää. Jumalan antaa meille voimia kohdata huomisen haasteet. Uskon varassa eläessämme olemme osallisia pelastuksesta ja ikuisesta elämästä. Uskon kautta saamme myös elämän tavoitteen, jota kohti voimme pyrkiä. Elämämme ei ole toivonta kulkemista syksyn pimeydessä tai muussa murheen alhossa. Se on elämistä eteenpäin Jumalan viitoittamalla tiellä.

Usko Jumalaan on siis elämän peruspilareitamme. Toivottavasti uskon pilarin varaan rakennamme elämämme tänään ja tulevalla viikolla.

kirkkoherra
Janne Bovellan
Iisalmen seurakunta22


  • Kommentit

    • pielakas

      Minun nähdäkseni usko on varmuutta, tietoa. Sellainen usko, että rupeanpa tässä uskomaan johonkin, vaikka siitä ei ole todistettavaa varmuutta – on joku väittänyt jotakin tai muuten vain haluan luottaa johonkin – on arvotonta ja voi olla harhaa, pettävääkin. Usko voi olla joko positiivista (”Uskon”) tai negatiivista (”En usko”, P=0). Molemmissa tapauksissa kysymys on siis itse asiassa tietämisestä.
      Sitten on erikseen mahdollisuuksien näkeminen, kun todennäköisyysprosentti on suurempi kuin nolla ja pienempi kuin sata.
      Tämä erittely soveltuu jumaluskoonkin, enkä tunnusta uskonnollisen uskon olevan mikään erityistapaus. Uskonvarmuus ei siten voi olla oikeaa varmuutta. Varmuus on saavutettavissa vain selväjärkisen kokemuksen tai tieteellisen arvioinnin kautta.

      • pielakas

        ”P=0” pois.

    Jätä kommentti

    Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *